Yhteisyys ja yhteys. Näihin sanoihin Oulun piispa Samuel Salmi tiivisti hiippakunnan synodaalikokouksen annin loppupuheenvuorossaan.
– Keskeisin asia, joka meillä on ollut täällä esillä, on ollut yhteisyys ja yhteys, hän sanoi keskiviikkona 310:lle hiippakunnan papille. Pappeja hiippakunnassa on kirjoilla 574.
Tämänkertainen synodaalikokous kokosi enemmän pappeja kuin kuusi vuotta sitten järjestetty. Tuolloin pappeja tuli yli 270.
Piispa Salmi korosti jo avauspuheenvuorossaan tiistaina, kuinka tärkeää hiippakunnalle on, että se voi kokoontua yhteen.
– Pohjoisen hiippakuntamme erilaisuus on sen suurin voimavara. Suurin yhteys hiippakunnassamme on sydämen kieli.
Hänen mukaansa tarvetta synodaalikokouksille on vastedeskin, vaikka kirkko elää säästöpaineiden keskellä.
Piispa Salmen tiistainen puhe käsitteli myös sitä, kuinka maahanmuuttoon ja ympäröivään luomakuntaan on suhtauduttava kristillisesti, eli hädänalaisia puolustaen ja luontoa suojellen.
Hän myös totesi, että näiden kysymysten alle jäävät väistämättä pienemmät kysymykset, kuten taannoinen Suvivirsi-keskustelu. Esimerkiksi yhteistyötä viranomaisten kanssa turvapaikanhakijoita autettaessa on syytä tiivistää.
– Suvivirren kaltainen problematiikka jää pakosta hyttysen ininäksi sen haasteen edessä, jossa kuntien ja seurakuntien on nähtävä yhteisen verkostoituvan toiminnan tarve, hän sanoi.
– Torjuvat asenteet eivät ole lääke Suomen oman yhteiskunnan kehitykselle.
Luonnon puolustamisesta hän kertoi saaneensa kiitosta.
– Mediassa aloittamani keskustelu kaivoksista sai ennenkuulumattoman positiivista palautetta kaikkialta yhteiskunnasta korkeinta liikemiestasoa lukuun ottamatta.
Pääpuhujana Oulussa oli teologian tohtori Patrik Hagman Åbo Akademista. Hän puhui painokkaasti kristillisten arvojen ja yhteisöjen puolesta jälkikristillisen yhteiskunnan yksilökeskeisten ja kulutusta korostavien arvojen puristuksessa.
Lue lisää synodaalikokouksista ensi viikon Kotimaa-lehdestä.
Kuva: Jaani Föhr
Lue myös:
Synodaalikokous Tampereella: Armoa on hyvin koulutettu poliisi