
Suomen Helluntaikirkko on päivittänyt vuonna 2012 annettua lausuntoa ”Helluntailiikkeen näkemyksiä Israel-teologiasta”. Alkuperäisen lausunnon tietyt ratkaisut ovat helluntaikirkon mukaan vuosien varrella herättäneet keskustelua ja kysymyksiä, minkä vuoksi lausuntoa on nyt tarkennettu ja täydennetty. Päivitetty lausunto ”Suomen helluntailiikkeen teologisia näkemyksiä juutalaisuudesta ja Israelista 2/2026” on julkaistu Suomen Helluntaikirkon sivuilla.
Samassa sijainnissa on myös helluntaikirkon vuoden 2012 lausunto.
Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen mukaan lausunnon päivittäminen toteutettiin, koska aiemman lausunnon jälkeen koettiin, että joukko tärkeitä asioita jäi silloin sanomatta.
— Päivitetyssä versiossa vuoden 2012 lausunnossa sanottuja asioita ei ole sinänsä ole muutettu, mutta oli tarvetta määritellä paljon tarkemmin eri aiheita. Uusi lausunto on siis vanhan laajennus ja täsmennys. Ne on tehty kentältä saadun palautteen perusteella. Tekstissä on nyt aikaisempaa selkeämpiä perusteluja niille näkemyksille, Esko Matikainen sanoo.
Matikainen toteaa, että myös Suomen Helluntaikirkon jäsenistön piirissä Israel ja juutalaisuus ovat monia kiinnostava mutta myös mielipiteitä jakava asia.
— Siksi uudessa tekstissä sitä, mitä Israelista puhutaan, on määritelty tarkemmin. Samoin on tarkennettu ja syvennetty Jumalan kansa -teemaa sekä liittojen teemaa. On myös vahvistettu mielikuvaa maateologiasta, siis siitä, mikä rooli Israelin maalla on eskatologisissa tapahtumissa.

Viimeksi mainitussa asiassa on helluntailiikkeessä ollut Matikaisen mukaan kahdenlaista ajattelua. Uudistetussa lausunnossa todetaan, että ensimmäisen mukaan ”perinteisesti ja vallitsevana näkemyksenä liikkeessä on katsottu, että maa-alue toimii lopunajan tapahtumien tärkeänä näyttämönä. Tämän tulkinnan mukaan Uusi testamentti viittaa Vanhan testamentin lupauksiin, joilla on eskatologinen ja myös maa-alueisiin liittyvä merkitys. Vaikka Siinain lakiliitto ei ole enää voimassa, Abrahamille annettu maalupaus on”.
Lausunnossa todetaan myös, että toisen näkemyksen mukaan ”uuden liiton perustamisen jälkeen Jumalan kansa- ja valtakunta-käsitteitä ei enää voida sitoa maa-alueeseen ja yhteen etniseen ryhmään (juutalaisiin), vaan ne koskevat maailmanlaajuista uuden liiton Jumalan kansaa. Tämä kansa koostuu evankeliumin sanoman vastaanottaneista juutalaisista ja pakanoista”.
Esko Matikaisen mukaan Suomen Helluntaikirkon piirissä on jo aikaisemmin torjuttu ns. korvausteologia, jonka mukaan kristillinen kirkko olisi ottanut Israelin tai juutalaisuuden paikan valittuna kansana.
— Luonnollisella Israelille on meidän mielestämme edelleen eskatologinen tulevaisuus. On erilaisia näkemyksiä, mutta kukaan ei yleisesti ajattele, ettei olisi Israelin lopunaikaista kääntymystä. Herra ei ole kansaansa hylännyt. Jumala ei peru lupauksiaan, Matikainen selventää näkemystä.
Edellä kuvatun kahden tulkintatavan väliin mahtuu päivitetyn lausunnon mukaan myös muita näkemyksiä näistä asioista. Kaikista näkemyseroista huolimatta Suomen helluntailiike jakaa lausunnon alkuosassa kuvatun laajan yhteisen teologisen perustan. Siihen verrattuna erilaiset ajatukset Israelin maa-alueesta ja valtiosta sekä juutalaisten roolista lopunajan tapahtumissa ovat lausunnon mukaan toissijaisia, eivätkä ne ”saa rikkoa yhteyttämme ja keskinäistä kunnioitustamme. Torjumme yritykset tehdä tällaisista kysymyksistä lyömäaseita toisia Jeesuksen seuraajia vastaan. Kristityn tulee puhua kunnioittavasti myös niistä, jotka ajattelevat toisin.”
Hengellisyydellä ei pidä arvottaa nykyisen poliittisen Israelin valtion toimia.
Lausunnossa todetaan, että pelastus on saavutettavissa vain uskomalla Jeesukseen: ”Torjumme yhdessä kaikki sellaiset opetukset, joiden mukaan juutalaiset eivät tarvitse Jeesusta eivätkä evankeliumia, vaan pelastuvat synneistään pelkän etnisyytensä tai uskonnollisen, rabbiinisen juutalaisuuden noudattamisen vuoksi. Messias Jeesus on ainoa toivo pelastuksesta, syntien anteeksiantamuksesta ja iankaikkisesta elämästä, ja tämä toivo on annettu kaikille, jotka uskovat häneen.”
Tekstissä myös sitoudutaan yhdessä evankeliumin julistamiseen juutalaisille. Matikainen toteaa lausunnon lopusta, että siellä on selkeitä statement-tyyppisiä ajatuksia eri asioista, mm. antisemitismi tuomitaan selvin sanoin.
— Tämä lausunto on koko helluntailiikkeen teologinen yhteenveto. Samalla se on entistä käyttökelpoisempi työkalu seurakunnille niiden Israel-opetuksessa.
Matikainen huomauttaa vielä, että päivitetty lausunto ei ole myöskään reaktio runsaat kaksi vuotta sitten alkaneisiin ja tuhoisaan sotaan johtaneisiin Gazan tapahtumiin, vaan päivitystarve on nähty jo aikaisemmin.
— Hengellisyydellä ei pidä arvottaa nykyisen poliittisen Israelin valtion toimia, toiminnanjohtaja Esko Matikainen sanoo.
Lue myös:
Etelä-Koreassa kristinusko on karaistunut vainojen tulessa
Kolumni: Pyhän maan kristityt ovat ahtaalla
Antisemitismi on vihoista vanhin – juutalaisvastaisuus on taas noussut näkyväksi
Ilmoita asiavirheestä
