Ihmiskunta on suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan varautunut huonosti ilmaston muuttumisen vaikutuksiin. Erityisesti köyhissä maissa ja pienissä saarivaltioissa ilmastokriisi nakertaa monin tavoin ihmisten ja luonnon hyvinvointia.
Huono varautuminen nakertaa myös luottamusta niiden maiden välillä, joista toiset ovat vastuussa merkittävistä ilmastopäästöistä ja toiset joutuvat seurauksille alttiiksi.
Järjestöt vaativat Brasilian Belémissä tänään maanantaina alkavilta YK:n ilmastokokoukselta selkeitä tavoitteita ja mittareita, joiden avulla sopeutumisen edistymistä on mahdollisuus seurata.
− Nyt tarvitaan sopeutumispaketti, joka tarjoaa välitöntä helpotusta ilmastokriisistä ensimmäisenä kärsiville, sanoo Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.
Humaliston mukaan ero tarvittavan ja saatavilla olevan tuen välillä on yli kymmenkertainen. Seurauksena on elinkeinojen menetyksiä, tuhoutuneita satoja ja pakkomuuttoa.
– Tämä siitä huolimatta, että keinot estää näitä vaikutuksia ovat jo olemassa.
Kun aikaisemmin ilmastokokousten alla on painotettu päästörajoituksia ja ilmaston lämpenemisen hillintää, on sopeutuminen muutokseen nyt noussut entistä selvemmin esille. Onko ilmassa luovuttamisen meininkiä, Niko Humalisto?
– Sanoisin, että kyse on enemmän realismin tunnustamisesta kuin luovuttamisesta. Tosiasia on, että ilmastonmuutos aiheuttaa vahinkoja, joita ei voida enää estää. Esimerkiksi merenpinnat nousevat satoja vuosia tästä eteenpäin, vaikka päästöt leikattaisiin nyt heti nollaan.
Humalisto sanoo, että muutokset näkyvät Lähetysseuran työalueilla jo monin tavoin.
Esimerkiksi Zimbabwessa kuivuus jatkui ennätyspitkään, kunnes rupesi satamaan rankasti, mistä oli seurauksena omat ongelmansa. Boliviassa erityisesti vuoristoalueilla vesivarannot pienenevät ja pienviljelijät ovat vaikeuksissa.
– Ilmastokriisi ilmenee hyvin eri tavalla eri puolilla maailmaa. Kriisi on globaali, mutta se ilmenee paikallisesti ja eri tavalla eri yhteisöille.
– Lähetysseuran kumppanien joukosta en ole tavannut ketään, joka sanoo, etteivät vaikutukset näy.
HUMALISTO SANOO seuraavansa Belémin kokouksesta erityisesti kolmea asiaa. Ensinnäkin miten sopeutumiseen liittyvä kokonaispaketti etenee. Myös puheenjohtajamaa Brasilia on painottanut, että sopeutuminen tarvitsee lisärahoitusta ja selkeät tavoitteet.
Toinen liittyy päästövähennystavoitteiden realisoitumiseen. Se on tiedossa, että toimet eivät tule riittämään Pariisissa asetetun 1,5 asteen rajan saavuttamiseen. Mutta mielenkiintoista on, miten tähän reagoidaan.
– Heittävätkö maailman johtajat hanskat tiskiin vai tehdäänkö tarvittavia uusia rohkeita avauksia, joilla kehitystä yritetään saada oikealle uralle?
Kolmas mielenkiinnon kohde liittyy Yhdysvaltoihin.
– USA:n poissaolo on valtava aukko tässä järjestelmässä. Miten he tässä tilanteessa toimivat ja miten poissaolo näkyy? Muilla kansainvälisillä areenoilla maa on alkanut vastustaa ilmastotoimien edistymistä.
Humalisto sanoo, että ilmastoneuvotteluilla on suuri merkitys, vaikka ne saattavat näyttäytyä massiivisina keskustelutilaisuuksina ilman konkreettisia tuloksia.
– Jo sillä on arvoa, että valtiot tulevat yhteen. Ei ole mitään vaihtoehtoista järjestelmää, jossa ilmastonmuutosta käsitellään yhtä demokraattisesti.
– Verrattuna muihin kansainvälisen politiikan foorumeihin ilmastoneuvottelut ovat siitä harvinaisia, että niissä kuitenkin syntyy edelleen merkittäviä aloitteita.
Lue myös:
YK:n ilmastokokous päättyi laihaan sopuun – ”Työtä on jatkettava, vaikka se ei ole helppoa”
Ilmoita asiavirheestä