YK:n COP29-ilmastokokous alkaa Azerbaidžanin Bakussa 11. marraskuuta. Kokouksen suurin teema on raha: köyhät maat vaativat lisätukea, ja ilmastorahoituksesta päävastuun kantaneet länsimaat haluavat, että Etelä-Korean ja Saudi-Arabian kaltaiset kasvutaloudet maksavat osansa potista. Suomesta kokoukseen matkaa muun muassa Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.

1) Millä mielellä lähdet Bakuun?

– Jännittynein mielin, sillä asetelmat ovat todella vaikeat. Viime vuonna Dubain kokouksessa saatiin sovittua, että maailma siirtyy pois fossiilisista polttoaineista, ja nyt se pitää toimeenpanna. Ihmiskuntana emme ole onnistuneet rahoittamaan löysempiäkään lupauksiamme puhtaaseen energiaan siirtymisestä, ja nyt pöydällä ovat isoimman mittakaavan rahoitusratkaisut. Jokaisen osapuolen tulisi kyetä joustamaan.

2) Millainen sinun roolisi kokouksessa on?

– Olen osa kristillisten kehitysyhteistyö- ja avustusjärjestöjen yhteistyöelimen, ACT Allianssin, delegaatiota. Seuraamme neuvottelutekstien laatimisprosessia ja tarjoamme osapuolille kompromissiesityksiä. Lisäksi viestimme ulospäin siitä, mistä kokouksessa ja osapuolten näkemyseroissa on kyse, ja pidämme esillä kaikkein köyhimpien näkökulmaa.

3) Aikaamme leimaavat suurvaltajännitteet, Ukrainan sota ja asevarustelu. Kuinka iso vaikutus niillä on ilmastokriisin torjuntaan?

– Omiin geopoliittisiin etuihin keskittyminen ei ole hedelmällinen lähtökohta millekään neuvotteluille. Lisäksi konfliktit hidastavat energiasiirtymää ja sitovat resursseja. Esimerkiksi Suomessa Ukrainasta on tullut suurin kehitysrahoituksen vastaanottajamaa. Koska ilmastorahoitus on osa kehitysbudjettia, Ukrainan sota nielee resursseja ilmastotoimista. Ilman uutta rahoitusta kyse on nollasummapelistä.

4) Monet uskonyhteisöt pitävät Bakussa yhteisiä sivutapahtumia. Mikä rooli uskonnoilla on ilmastotyössä?

– Uskonnoista voi löytyä voimaa, ymmärrystä ja ilmaisutapoja, jotka motivoivat ilmastotoimintaan. Esimerkiksi Raamatussa hyvinvointi liitetään hengelliseen kasvuun ja lisääntyvään ymmärrykseen Jumalasta ja luomakunnasta, ei esimerkiksi materiaalisen omaisuuden kasvuun.

– Lisäksi uskonyhteisöt voivat johtaa esimerkillään. Glasgow’n vuoden 2021 ilmastokokouksesta jäi mieleeni valokuva, jossa juutalaisen, islamilaisen ja kristillisen yhteisön edustajat seisoivat vierekkäin mielenosoituksessa. Heidän viestinsä oli, että kun he pystyvät laittamaan uskonnolliset erimielisyytensä sivuun ilmastokriisin ratkaisemiseksi, kyllä valtiojohtajienkin pitää pystyä samaan.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!