Jeesus ratsastaa Jerusalemiin aasilla. Hän ei saavu sotajoukon kärjessä, vaan nöyränä rauhan kuninkaana: ”Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla – –Hän julistaa kansoille rauhaa” (Sak. 9:9–10).

Kuninkaasi tulee nöyränä. Kaikille se ei ole hyvä uutinen. Kunnian pitäisi näkyä ulospäin. Ei noin vaatimatonta hallitsijaa voi seurata. Usko ei vakuuta, jos se ei heti näy ja tunnu. En halua hiljaista odotusta, haluan kunnian kuninkaan ja riemuvirret. Haluan seurata voittajaa. Haluan edes pienen osan hänen kunniastaan.

Jeesus on kunnian kuningas mutta hän tulee nöyränä. Hän ei vaadi valtaa vaan palvelee. Hänen matkansa pyhän kaupungin portista ei vie palatsiin vaan ristille.

Jeesus lähettää opetuslapsensa edeltä valmistamaan tietä. Miten voisit tänä adventtina valmistaa tietä Jeesukselle kohti jonkun lähimmäisen sydäntä? Mikä voisi olla varsa, jolla Jeesus saapuisi sen ihmisen elämään? Lähettäisikö Jeesus sinut hakemaan jotain, mistä et tiedät, saatko sen? Mitä sellaista sinun pitää kysyä tai pyytää, mitä et ole koskaan ennen pyytänyt?

Pidän kovasti adventtivirsistä. Yksi suosikkini on Valmistu, Herran kansa (Virsi 7), ja siinä säkeet ”Kun sydän haluinen Herraansa odottaapi, se tietä valmistaapi tulolle Jeesuksen.” Tärkein tapa valmistaa Jeesuksen tuloa on lopulta odottaa. Nöyrä, odottava mieli näkyy myös ulospäin, ainakin sille, joka osaa katsoa.

Ja kun aasin askelet alkavat kuulua, on aika vaatteille, lehville ja oksille, on aika laulaa Hoosianna! Ilo saa näkyä ja kuulua! ”Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee.” (Sak. 9:9)

Pohdittavaksi: Ketä jaksaisit odottaa vaikka kuinka kauan?

| 1. adventtisunnuntai |

Tekstit: Sak. 9:9, Ps. 24:7–10, Ps. 85:8, Sak. 9:9–10, 1. Piet. 1:7–12, Mark. 11:1–10.

Liturginen väri on valkoinen.

Alttarilla on kuusi kynttilää.

Kolehti: Kauneimmat joululaulut -keräys maailman haavoittuvimmille lapsille Suomen Lähetysseuran kautta.