Vireystilaa voi tarkastella sietoikkunan avulla. Ikkunan sisällä olo on turvallinen ja keskittyminen mahdollista. Vaikka stressiä olisikin, asiat ovat hallinnassa. Jos ajautuu sietoikkunan ulkopuolelle, yli- tai alivirittyneeseen tilaan, sieltä pitäisi päästä takaisin sisälle, jotta toimintakyky säilyy.

Keinoja ylivireisestä tilasta palautumiseksi ovat esimerkiksi maadoittamisharjoitukset, joissa huomio tuodaan tähän hetkeen aistimalla ympäristöä kaikkia aisteja hyödyntäen.

Psykologi Nina Lyytinen seurasi lokakuussa, kun Beit Atfal Assumoud (BAS) -kansalaisjärjestön palestiinalaiset sosiaalityöntekijät kertoivat sietoikkunasta pakolaisleireillä Libanonissa. Kuulolla työpajoissa oli järjestön muita sosiaalityöntekijöitä, lastentarhanopettajia ja mielenterveystyön ammattilaisia.

Sosiaalityöntekijät, jotka pajoissa opettivat, ovat aiemmin osallistuneet Lyytisen pitämille stressinsäätelyä ja stressinsäätelyn opettamista käsitteleville kursseille. He soveltavat oppimaansa jo luovasti.

– Toinen sosiaalityöntekijöistä piti harjoituksen, jossa puhalletaan ilmapallo täyteen kuormitusta ja stressiä. Sitten ilmapallo puhkaistaan.

Lyytinen oli Libanonissa vapaaehtoistyömatkalla. Tarkoitus oli osallistua BAS:in mielenterveyskonferenssiin pääkaupungissa Beirutissa ja jakaa siellä tietoa stressinsäätelystä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sitten Hamas hyökkäsi Israeliin ja Israel alkoi pommittaa Gazaa.

Sota näkyy myös Etelä-Libanonissa, ja pelko sodan leviämisestä tuntuu koko maassa. Konferenssi siirrettiin, ja Lyytisen matkan tarkoitus muuttui.

– Tein kriisityötä eli stressinsäätelyä ja turvan vahvistamista kriisityön keinoin.

Pakolaisleireissä järjestetyissä työpajoissa Lyytisen välineenä olivat esimerkiksi turvapaikkaharjoitukset. Ne ovat ohjattuja mielikuvaharjoituksia, joissa osallistujat menevät mielessään paikkaan, jossa kokevat olonsa turvalliseksi. Sielläkin aktivoidaan aisteja, keskitytään siihen, mitä nähdään, kuullaan ja haistetaan.

PSYKOLOGILIITTO VALITSI Nina Lyytisen vuoden 2023 psykologiksi. Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi. Hän on työskennellyt työterveyshuollossa yli kymmenen vuotta. Hän auttaa yksilöasiakkaita ja työyhteisöjä. Kriisi- ja traumapsykologian osaaminen on Suomessa käytössä Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmässä. Lyytinen kouluttaa Suomessakin, esimerkiksi stressinsäätelyä ja resilienssiä.

Lyytisen mukaan työelämän stressitekijät, kuten kasvavat työmäärät, resurssivaje ja epärealistiset tavoitteet ovat yhtäläisiä kokemuksia Suomessa ja Libanonissa. Hän huomauttaa, että kuormitustekijöitä pitäisi pyrkiä minimoimaan työpaikoilla.

Stressiä voi aina säädellä, mutta se pitää tunnistaa ensin. Omaa olotilaa voi tarkastella myös liikennevalomallin avulla. Kun valo on vihreä, olo on tasapainoinen. Asioihin voi keskittyä ja suunnitelmia muuttaa joustavasti. Kun valo on keltainen, stressitaso on kasvanut. Tyypillisiä merkkejä ovat vaikeus nukahtaa, heräily öisin, vaikeudet rauhoittua ja keskittyä. Toisille ei maistu ruoka, toisilla esiintyy lohtusyömistä. Stressistä saattavat kertoa ruoansulatusongelmat tai kiputilat.

– Kun tunnistamme näitä, voimme oppia jarruttamaan niin, ettemme mene punaiseen valoon.

Pitkittynyt, kasautunut stressi saattaa ajaa uupumuksen tilaan. Palauttavat hetket työpäivien aikana auttavat stressinsäätelyssä. Työtehtävistä riippuen, jotkut tarvitsevat kehon ja mielen rauhoittamista, toiset aktivoimista.

Ylivirittyneestä olosta voi päästä hengitysharjoitusten avulla. Uloshengityksen pidentäminen rauhoittaa elimistöä. Alivireyteen auttaa kehon liikuttaminen. Lyytinen ohjeistaa usein harjoitukseen, jossa käydään kaikki kehon osat läpi ravistellen niitä.

BAS:IN PALESTIINALAISET työntekijät työskentelevät ja elävät paitsi sodan pelossa, myös pitkittyneessä pakolaisuudessa.

– Tuollaisissa kriisitilanteissa joutuu tekemään paljon enemmän töitä kehon ja mielen säätelyn kanssa, jotta pysyy toimintakykyisenä.

Lyytinen on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonissa vuodesta 2008. Viime lokakuussa hän näki, että mielikuvaharjoitusten turvapaikkojen löytäminen oli työpajojen osallistujille paljon vaikeampaa kuin aikaisemmin. Moni palestiinalainen kokee, ettei ole mitään turvapaikkaa, johon mennä. Harjoitusta muutettiin niin, että turvapaikka saattoi olla muisto hetkestä, jossa on joskus ollut hyvä olla.

– Monille se oli auringonnousu tai -lasku.

Jonkun turvapaikka löytyi unelmasta kuunnella musiikkia rauhassa ja pelkäämättä.

Matkalla Lyytinen oli itsekin sietoikkunan ulkopuolella. Hän tarkasteli ääniä enemmän, yölläkin. Hänelle stressinsäätelykeinoista tärkeimpiä on juokseminen aamuisin. Lyytinen myös valokuvaa kauniita ja mielenkiintoisia asioita.

Stressi lievenee lisäksi konkreettisen ihmisten auttamisen kautta.

– Tekemäni kriisityö ei muuta tilannetta, mutta osallistujat saavat psykologisia ja fyysisiä keinoja oman vireystilan säätelyyn ja turvan tunteen palauttamiseen. Se, että pystyn auttamaan, on minulle stressinsäätelykeino.

TOIVO, JOKA on ollut läsnä palestiinalaisleireissä Libanonissa, tuntui hiipuvan Lyytisen viime matkan aikana.

– Palestiinalaisista todella moni kokee tällä hetkellä, että heillä ei ole mitään arvoa. Se oli matkani kaikkein vaikein kohta. Oikeastaan sellainen, mihin en psykologinakaan voi sanoa mitään. Koska kun katson uutisia Gazasta, niin kyllä minullakin on semmoinen olo, ettei ihmisarvo ole sama kaikilla.

Sodasta kertovien uutisten seuraaminen aiheuttaa monille stressiä; kuva- ja videomateriaalin näkeminen ja avuttomuuden tunteet sen äärellä, aiheuttavat monille voimakasta ahdistusta. Yksi keino säädellä stressiä on uutisten katsomisen rajoittaminen.

– Itseään saa suojata, Lyytinen muistuttaa.

Hän vinkkaa parantavan kirjoittamisen harjoituksesta. Ohje on kirjoittaa paperille 15–20 minuuttia mielessä pyöriviä asioita. Sen jälkeen voi kirjoittaa siitäkin, mihin asioihin voi itse vaikuttaa.

Stressinsäätelyn kannalta olennaista on löytää ne keinot, jotka ovat itselle luontevia.

Niiden itseä vaivaavien asioiden kohdalla, joihin ei voi vaikuttaa, kannattaa kokeilla kehon ja mielen säätelyä. Huomion saamiseksi hetkeen voi vaikka laittaa kädet kylmään veteen ja herätellä kehoa sillä tavoin. Silloin saattaa muistaa, että on tällä hetkellä turvassa.

Lyytinen kannustaa aina jatkamaan myös itselle mieluisten asioiden tekoa. Jaksamme tukea ja auttaa muita, kun pidämme itsestämme huolta.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!