
Helmikuun 13. päivänä järjestettävissä kirkolliskokousvaaleissa on hieman vähemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa neljä vuotta sitten. Vaaleihin on ilmoittautunut mukaan 712 ehdokasta 56 listalta. Vuoden 2020 vaaleissa mukana oli 768 ehdokasta 66 listalta. Tieto ehdokkaiden määrästä perustuu osin vahvistamattomiin ehdokaslistoihin.
Kirkolliskokousvaalit käydään hiippakunnittain, ja maallikot ja papit valitaan eri vaaleissa. Koko maassa kirkolliskokoukseen valitaan 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoedustajaa. Samaan aikaan käydään myös hiippakuntavaltuustovaalit, joissa on omat listansa. Tässä jutussa keskitytään kirkolliskokousvaaleihin.
Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä arvelee, että syynä ehdokkaiden vähenemiseen on yleinen trendi: vaaleihin kuin vaaleihin on aiempaa vaikeampi saada ehdokkaita. Kirkon vaaleissa näkyy Salmisen mukaan lisäksi tietty sisäpiiriläisyys.
– Uusia ehdokkaita on vaikea löytää, Salminen sanoo.
SE, MILLÄ tavoin valitsijayhdistykset pyrkivät erottumaan toisistaan, vaihtelee. Erityisesti Tampereella ja Turussa mukana on puoluepoliittisia listoja, Kuopiossa taas alueellisia listoja. Lisäksi vaaleihin osallistuu eri hiippakunnissa joitain vakiintuneita kirkkopoliittisia listoja, joiden arvot ja tavoitteet voi ainakin jossain määrin päätellä niiden nimistä.
Veli-Matti Salminen nostaa esiin Tulkaa kaikki -liikkeen, joka syntyi ajamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa kirkossa. Sillä on lista kahdessa hiippakunnassa. Toinen vastaava lista on Avara kirkko.
Elävä kirkko on Salmisen mukaan maltillisten liberaalien lista, joka ei kuitenkaan erityisesti korosta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiä. Sanasta elämään -listan Salminen taas luokittelee hyvin konservatiiviseksi.
Monien listojen nimissä toistuvat tietyt sanat. ”Tulevaisuus” viittaa Salmisen mukaan uudistamiseen, ”kansankirkko” tai ”seurakuntaväki” taas pikemmin säilyttämiseen ja perinteisiin. Useimpien kohdalla listan nimestä on vaikea päätellä mitään.
– Kyllä näitä pitää katsoa henkilöiden nimien tasolla, Salminen toteaa.
EHDOKKAISTA LISÄÄ tietoa voi saada Kirkon viestinnän tuottamasta Ehdokasgalleriasta, joka julkaistaan 10. tammikuuta. Ehdokkaat saavat sitä varten vastattavakseen kolme avointa kysymystä. Niissä heitä pyydetään esittelemään itsensä sekä kertomaan näkemyksensä kirkon haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäksi kysytään ikää ja sukupuolta. Muita taustatietoja, kuten hengellistä taustayhteisöä, ei kysytä.
Viime kirkolliskokousvaaleissa 2020 ehdokasgalleriassa esiteltiin lyhyesti myös valitsijayhdistykset. Tänä vuonna listojen kuvauksia ei pyydetty. Kirkon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikosken mukaan syynä on se, että tietoja on ollut vaikea saada. Lohikoski muistuttaa myös siitä, että vaalien äänestäjäkunta on rajattu.
– Oletamme, että äänestäjät suurin piirtein tietävät, mitä listat ovat.
Äänioikeutettuja maallikkovaaleissa ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet sekä joissain tapauksissa varajäsenet. Pappisvaaleissa äänioikeus on kaikilla hiippakunnan papeilla.
Veli-Matti Salmisen mukaan maallikkovaaleissa äänestysprosentti on ollut 80–90 prosenttia. Sen sijaan pappisvaaleissa äänestysprosentti on jäänyt joissain hiippakunnissa hyvin matalaksi. Neljä vuotta sitten Helsingin ja Kuopion hiippakunnissa papeista äänesti vain 59 prosenttia.
Politiikasta tuttuja ehdokkaita
Kirkolliskokoukseen pyrkii jälleen myös valtakunnan politiikasta tuttuja hahmoja. Nykyisistä kansanedustajia ehdolla on Juha Hänninen (kok.). Entisistä kansanedustajista ehdolla ovat ainakin Lyly Rajala (kok.), Mika Ebeling (kd.), Satu Taiveaho (sd.), Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.), Jouko Jääskeläinen (kd.) sekä Eija Nivala (kesk.), joka tosin toimi tehtävässä vain viikon. Politiikasta tuttuja ovat myös entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (sit., kd.) sekä entinen vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi.
Muita valtakunnallisesti tunnettuja ehdokkaita ovat ainakin sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki, entinen kenttäpiispa Pekka Särkiö, eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon vaimo Hilla Halla-aho sekä muusikko Jukka Leppilampi.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä
