Ilomantsin seurakunta on päättänyt mieluummin olla vuoden ilman vakituista kirkkoherraa kuin valita kirkkoherraksi ainoan hakijan. Kirkkoherran viran täyttäminen on kestänyt Ilomatsissa jo lähes kolme vuotta.
Ilomantsin seurakunnan kirkkovaltuusto päätti 10.6., että virkaan ei valita sen ainoaa hakijaa Taneli Hassista. Sen sijaan kirkkovaltuusto päätti pyytää Kuopion tuomiokapitulilta, että viran täyttäminen raukeaa vuodeksi. Perustelujen mukaan hakijalla on vähäinen työkokemus seurakuntatyöstä, kirkkoherran viran hoidosta ja hallinnosta.
Hassinen on vihitty papiksi viisi vuotta sitten. Työuransa hän on tehnyt pääasiassa kirkon ulkopuolella, mm. Finnairilla. Hän on toiminut Pornaisten vt. kirkkoherrana mutta ei tullut vallituksesi virkaan vakituisesti viime talvena.
Hakuprosessin aikana Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli totesi Hassisen muodollisesti kelpoiseksi ja tehtävään soveltuvaksi.
Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessori Riikka Ryökäs kertoo, että kirkkoherran viran täyttäminen on silloin tällöin vaikeaa. Hakemuksia tulee vain muutama tai ei yhtään. Ilomantsin kirkkovaltuuston päätöstä hän ei pidä mitenkään poikkeuksellisena.
− Aina silloin tällöin käy niin, että jos hakijoita on ainoastaan yksi, seurakunta ei halua tätä yhtä henkilöä valita. Siihen seurakunnilla on täysi mahdollisuus.
Eikö tuomiokapitulin näkökulmasta siinä ole mitään kummallista, että seurakunta ei valitse virkaan tuomiokapitulin kelpoiseksi ja sopivaksi arvioimaa henkilöä, vaikka virkaa on hoidettu kohta jo kolme vuotta väliaikaisjärjestelyin?
− Henkilöarviointi on kapitulissa tehty täysin protokollan mukaisesti. Seurakunnalla on mahdollisuus käyttää sille kuuluvaa demokraattista päätöksenteko-oikeutta, Ryökäs tyytyy toteamaan.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Arja Hassinen on lyhytsanainen asian kommentoinnissa.
− En kommentoi. Asiaa on käsitelty tarpeeksi jo julkisuudessa, Hassinen sanoo viitaten sanomalehti Karjalaisessa julkaistuun uutiseen.
Myöskään kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Antti Ikonen ei ole halukas keskustelemaan asiasta. Kiireisiinsä vedoten hän kehottaa soittamaan Hassiselle.
Kirkkovaltuuston päätös syntyi äänin 9−6. Hassisen valinnan puolesta äänesti mm. Pentti Leskinen, joka kirjoitti valintaprosessista myös paikalliseen Pogostan Sanomiin.
Leskisen mukaan prosessissa olisi pitänyt edetä avoimemmin:
− Tuskin toisen kierroksen kuulemistakaan olisi järjestetty, ellemme olisi sitä vaatimalla vaatineet. Uskon, että Hassinen olisi tullut valituksi, jos hakuprosessi olisi ollut avoin ja seurakuntalaisia olisi kuultu.
KIRKKOHERRAN VALLINTAPROSESSI Ilomantsissa käynnistyi syksyllä 2022 silloisen kirkkoherran siirryttyä muualle. Virkaan valittiin Rääkkylän kappalaisena toiminut Heli Kinisjärvi, joka oli viran ainoa hakija. Joukko seurakuntalaisia valitti valinnasta hallinto-oikeuteen. Valituksen perusteena oli mm. se, että koska seurakunnan toinen pappi oli jo nainen, ei kirkkoherraksi voi valita naista. Oikeus hylkäsi valituksen, mutta Kinisjärvi ei halunnut jatkaa tehtävässä.
Virka tuli haettavaksi vuoden 2023 lopulla, mutta kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä hakemuksia ei tullut yhtään. Tuomiokapituli julisti viran uudestaan haettavaksi elokuussa 2024, ja Taneli Hassinen oli ainoa hakija. Ilomantsin seurakunnan pyynnöstä virka julistettiin jälleen uudelleen haettavaksi, mutta uusi hakukierros ei tuonut uusia hakemuksia.
TANELI HASSINEN sanoo, että koko valintaprosessi on ollut kummallinen. Erityisesti hän ihmettelee sitä, että ensimmäisen kierroksen aikana hän ei saanut mitään yhteydenottoa seurakunnasta.
− Voin ymmärtää sen, että ihan tuntematonta ei valita. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, ettei edes oteta selvää eikä olla missään yhteydessä ennen kuin pyydetään uutta hakukierrosta.
− Myös tuomiokapituli olisi voinut olla aktiivisempi prosessin aikana. Esimerkiksi jo ensimmäisellä hakukierroksella olisi tullut nimetä vaalinvalmistelija.
Taneli Hassisella on parinkymmenen vuoden kokemus vapaakirkollisessa yhteisössä. Hänen mukaansa asiasta keskusteltiin haastatteluissa, mutta minkäänlaiseksi ongelmaksi se ei noussut.
Hän myöntää, että hänellä ei ole pitkää hallinnollista kokemusta kirkon työssä. Samalla hän kuitenkin pitää harmillisena sitä, ettei muualta hankittua työ- ja elämänkokemusta osata arvostaa.
− Se on aika kapea-alainen näkemys, että seurakunnan tehtäviin pätevöityy ainoastaan seurakunnan työssä. Kyse on kuitenkin ihmisten johtamisesta ja viestinnästä, joihin muualla hankittu työkokemus antaa hyvät valmiudet.
Vieläkö Ilomantsi houkuttelee, kun tehtävä tulee uudestaan haettavaksi vuoden kuluttua?
− Pohjois-Karjalan seutu on minulle tuttua, ja ajattelin, että Ilomantsin kirkkoherrana yhdistyisivät sekä omat että seurakunnan intressit. Mutta kyllähän tässä alkuperäinen ajatus on laimentunut. Tuskinpa haen virkaa enää vuoden kuluttua ihan jo senkin takia, että eläkeikä lähestyy.
Lue myös:
Näkökulma: Jos kirkko naisistuu liikaa, miehet lähtevät metsään
Ilmoita asiavirheestä