Miten metsäomaisuutta voi sekä varjella että viljellä? Tähän etsittiin vastauksia Rokualla Pohjois-Pohjanmaalla järjestetyssä metsien kestävän käytön seminaarissa maaliskuussa. Oulun ja Kuopion hiippakuntien järjestämään seminaariin osallistui yli sata seurakuntien työntekijää ja luottamushenkilöä.

Seurakunnilla on mittavia metsäomistuksia etenkin edellä mainituissa hiippakunnissa. Esimerkiksi Keminmaan, Kalajoen ja Rovaniemen seurakunnilla on jokaisella yli 2 000 hehtaaria metsää. Kokkolan seurakuntayhtymällä on metsää 4 500 hehtaaria.

Suurin yksittäisen seurakunnan metsäomaisuus lienee Lieksan seurakunnalla, jolla on noin 5 000 hehtaaria metsää. Siitä saadaan vuosittain tuottoa keskimäärin 450 000 euroa pääasiassa harvennushakkuilla.

Piispa Jukka Keskitalo totesi metsäkysymysten nousevan jatkuvasti esille seurakuntien edustajien kanssa. Pelkästään Oulun hiippakunnan alueella metsät tuottivat seurakunnilleen viime vuonna 3,2 miljoonaa euroa.

Seminaarissa kuultiin Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen globaaleja näköaloja. Taalas palasi vuodenvaihteessa Suomeen työskenneltyään sitä ennen YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerinä.

– Ilmastonmuutos on suurin haaste, mutta emme ole menossa kohti maailmanloppua.

Hänen esittämänsä tulevaisuudenkuvat olivat kuitenkin synkkiä ilman maailmanloppuakin. Vuosisadan loppuun mennessä vuoristojäätiköt ovat sulaneet, ja sillä on iso vaikutus erityisesti Euroopan ja Keski-Aasian jokiin. Vedestä alkaa olla pula eri puolilla maailmaa. Suomessa on vuosisadan lopussa nykyisen Pohjois-Saksan aluetta vastaava ilmasto.

Jatkossa on odotettavissa yhä enemmän paikalleen jämähtäneitä sääilmiöitä. Suomessa se merkitsee kovia talvipakkasia ja kesäisin pitkiä hellekausia.

– Suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja on kivihiilen käyttö etenkin Aasian maissa. Esimerkiksi laiva- ja lentoliikenteen osuus on noin kaksi prosenttia maailman kaikista päästöistä, Petteri Taalas sanoi.

Taalas totesi, että metsiin liittyy voimakkaita tunnelatauksia.

– Keskustelussa on hyvä muistaa metsien hyötykäytön tuottavan hyvinvointia, ja että Suomessa täytyy pitää huolta maataloustuotteiden omavaraisuudesta.

Petteri Taalas muistutti myös siitä, että ravinnon tuottaminen aiheuttaa aina jossain määrin päästöjä.

YKSI SEMINAARIN puhujista oli Helsingin yliopiston tutkija, metsänhoitaja ja metsätieteen dosentti Anna Lintunen. Hän on myös Kirkon ympäristötyön seurantaryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden kirkolliskokousedustaja. Lintunen päivitti puheessaan Kirkon ympäristöohjelman tilaa sekä sen kärkihanketta hiilineutraalista kirkosta.

Lintusen mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla seurakunnilla olisi ympäristödiplomi.

– Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä tähän mennessä 52 seurakuntataloudella on se. Tosin kyseisiin yhteisöihin kuuluu iso osa seurakuntalaisista.

Seurakuntien päästöistä lämmitys aiheuttaa isoimman yksittäisen osuuden eli 35 prosenttia. Kirkolla on seurakuntiensa kautta yhteensä noin 7 000 kiinteistöä.

Öljylämmityksestä luopumiseen on tarjottu Kirkkohallituksen asiantuntija-apua sekä Aran eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta avustuksia myös seurakunnille.

Anna Lintusen esityksessä nousi esille kysymys siitä, ovatko vanhat vai nuoret metsät parempia hiilinieluja. Lintunen perusteli näkemystään vanhojen metsien paremmuudesta muun muassa sillä, että ne ovat jo isoja hiilivarastoja. Osa tutkijoista pitää sen sijaan nuoria metsiä, eli hakattujen metsien tilalle istutettuja metsiä parempina hiilinieluina.

SEMINAARI EI saavuttanut aiheesta yksimielisyyttä. Metsää koskevissa kysymyksissä tutkimustulokset saattavat olla osin keskenään ristiriitaisia.

Luontovarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas totesi olevansa yksi tutkimustulosten kyseenalaistajista. Hän sanoi provosoivasti ettei tutkimustuloksiin ylipäätään kannata luottaa.

– Ei edes minun omiini, Kangas sanoi.

Hän toi esille THINK!- hanketta, jossa eri sidosryhmät miettivät yhdessä sitä, mikä kestävyydessä on tärkeää.

– Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys katsottiin liian abstrakteiksi teemoiksi ollakseen hyödyllisiä käytännön työssä. Sen sijaan tärkeiksi asioiksi valittiin vesien tila, luonnon tila, ilmaston tila, talous, ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä metsien käytön hyväksyttävyys.

Kankaan mukaan seurakuntien kestävässä metsäsuhteessa on perusteltua edetä pienin askelin. Koko maassa seurakuntien metsäomaisuus on noin 150 000 hehtaaria.

– Kannattaa keskittyä kestävyyteen prosessina, jossa parannetaan pienin askelin aina siellä,
missä seurakuntalaisten mielestä on kulloinkin eniten kohennettavaa.

SEURAKUNTIEN METSIÄ on 1 700 hehtaaria metsien suojelun Metso-ohjelmassa. Siinä ovat mukana esimerkiksi Kärsämäki, Tyrnävä, Raahe ja Kalajoki.

Kalajoen seurakunnassa tilanne on erityislaatuinen, sillä seurakunnan metsää paloi yli 200 hehtaaria kolme vuotta sitten.

– Metsissämme oli ennestäänkin suojelualueita, mutta metsäpalon jälkeen on palanutta metsää suojeltu 20 vuodeksi yli 100 hehtaarin Susinevan alue, kirkkoherra Kari Lauri kertoi.

Suojelu muun muassa auttaa säilyttämään uhanalaisia eliölajeja. Lisäksi suojellun alueen yhteyteen on Laurin mukaan tullut erilaisia hankkeita, esimerkiksi taideprojekteja.

Kalajoen seurakunnassa metsät tuottavat vuosien 2023–2030 välisenä aikana noin miljoona euroa. Tosin summasta täytyy vähentää metsänhoidolliset kulut.

Vielä suurempi tuotto saadaan Kalajoen seurakunnan alueelle rakennetuista tuulivoimaloista. Niiden on arvioitu tuottavan seurakunnalle kuusi miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Keminmaan seurakunnassa on 2 365 hehtaaria metsää, josta 1 800 hehtaaria on varsinaista metsämaata. Metsää hakataan vuosittain metsäsuunnitelman mukaisesti noin 70 000 euron edestä.

– Hakkuut tehdään lähinnä metsänhoidollisista syistä, emme ole riippuvaisia siitä saaduista tuloista, kirkkoherra Ari Rautakoski sanoi.

Osa mittavasta metsäomaisuudesta on historiallista perua, osa on tullut testamenttien kautta. Niitä hallinnoidaan säätiöiden kautta.

– Säätiöiden tuotolla olemme palkanneet seurakuntaan puolipäiväisen diakonia-avustajan, Rautakoski kertoo.

Keminmaan seurakunnan strategiana on metsien monimuotoisuuden säilyttäminen. Sitä on toteutettu perustamalla suojelualueita muun muassa lehtomaiselle alueelle. Siellä viihtyvät sellaiset harvinaiset kasvit kuten tikankontti ja neidonkenkä.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä