
Nuoren naisen ohjaama auto törmäsi toukokuussa pietarilaisessa liikennevaloristeyksessä piispa Ivan Laptevin ohjaamaan moottoripyörän. Piispa ajoi keltaisilla yli eikä kyseessä ollut liikennerikkomus, mutta hän loukkaantui vaikeasti.
Maatessaan asfaltilla jopa kaksikymmentä minuuttia ennen ambulanssia Laptev ehti ajatella paljon. Hän oli ollut jo pitkään monenlaisten paineiden alla. Aiemmin talvella löydetty melanooma oli leikattu ja tilanne oli hyvä, mutta kirkon johtamisessa riitti monia huolia, eikä aika tahtonut riittää.
– Mutta siinä asfaltilla maatessani koin rukousvastauksen. Jumala vastasi minulle. Nyt oli yhtäkkiä aikaa.
Laptev leikattiin ja murtuneeseen jalkaan asennettiin titaania tukemaan luustoa. Siitä alkoi pitkä toipuminen. Elokuun lopussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluihin osallistunut Laptev on taas työkykyinen. Onnettomuuden aiheuttama ontuminen näkyy vielä kävelyssä.
Mutta piispasta huomaa, että kokemukset elämän hauraudesta ovat vaikuttaneet häneen.
”Nykyisin kaikissa Inkerin kirkon jumalanpalveluksissa rukoillaan myös rauhan puolesta”
IVAN LAPTEV vihittiin Inkerin kirkon piispaksi helmikuussa vuonna 2020. Vain muutama kuukausi sen jälkeen alkoi koronapandemia. Kun se alkoi hieman hellittää, alkoi helmikuussa 2022 Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan – jota Venäjällä on kutsuttu erikoisoperaatioksi
Laptevin piispuuskausi on toteutunut poikkeuksellisissa olosuhteissa. Hän toteaa, että hyvin haastavaa on kyllä ollut.
– Nyt on poliittisesti hyvin vaikea aika. Mutta kun on yhteiskunnallisesti vaikeaa, on se kirkolle hyvää aikaa. Ihmiset etsivät ulospääsyä kärsimyksestä ja kaikista haasteista, ja se avaa oven Jumalan luokse.
Tärkeää Laptevin mielestä on, että kirkko ei menetä tätä tilaisuutta vaan saarnaa aktiivisesti. Hänestä piispan tärkein tehtävä on mahdollistaa se.
– Apostoli Paavali kehotti saarnaamaan kaikkina aikoina. Nykyisin kaikissa Inkerin kirkon jumalanpalveluksissa rukoillaan myös rauhan puolesta.
Inkerin kirkossa piispan työpöydällä on paljon asioita. Tärkein niistä on piispan mielestä koulutus.
Kirkko järjestää eri puolilla Venäjää ja internetissä peruskursseja siitä, mitä kristinusko on. Kurssit tähtäävät siihen, että mahdollisimman moni kurssilainen konfirmoitaisiin ja liittyisi kirkon jäseneksi, mutta se ei ole Laptevin mukaan kurssille tulemisen edellytys.
Viime vuonna kursseilla opiskeli hänen mukaansa noin 2 000 ihmistä.
– Siitä joukosta noin 300 konfirmoitiin.
Toinen tärkeä asia Laptevin mukaan on, että 1990-luvulta peräisin olevaa ja jo vanhentunutta kirkkojärjestystä muutetaan.
Kolmantena tulee kirkon talouhdellisen itsenäisyyden kehittäminen. Seurakunnat on jaettu viiteen toisia tukemaan pystyvään seurakuntaan ja 12 potentiaaliseen eli kehityskelpoiseen seurakuntaan, joihin ohjataan varoja.
Lopuksi jää joukko pieniä ja heikkoja seurakuntia. Niitä tuetaan Laptevin mukaan, jos kyetään.
Suomi sulki Suomen ja Venäjän välisen rajan viime vuoden lopulla. Laptevin mukaan se on kirkolle iso ongelma sekä surun ja harmin aihe.
– Rukoilemme sen puolesta, että raja avattaisiin nopeasti. Se on erottanut ihmisiä toisistaan.
Myös seurakuntien ystävyyssuhteet kärsivät tilanteesta.
– Ystävyysseurakuntasuhteita on vielä useita kymmeniä. Oli paljon suunnitelmia, että suomalaiset matkustaisivat vierailuille seurakuntiin Karjalaan ja muille lähialueille.
Suurin teologinen haaste Inkerin kirkolle on, jos Suomen kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien avioliiton.
VIIME VUODEN syyskuussa piispa Laptev vihki Pietarissa viisi suomalaisten järjestöjen työntekijää Inkerin kirkon papeiksi. Tapaus nostatti Suomen kirkossa kohun, koska sitä pidettiin sopimusten ja käytäntöjen vastaisena.
Laptev muistuttaa, että Inkerin kirkko on vihkinyt suomalaisia papeiksi tai diakoneiksi jo 30 vuoden ajan. Syyskuun vihkimys oli Inkerin kirkolle yksi vihkimys muiden joukossa.
– Eivät ne aikaisemmin ole aiheuttaneet tällaista ongelmaa. Suomessa asuu nyt noin 40 Inkerin kirkon vihkimää diakonia ja pappia. He kaikki toimivat hieman eri aktiivisuusasteilla.
Laptev korostaa, että kaikille vihityille oli kutsu Inkerin kirkon jostakin seurakunnasta tai Teologisesta instituutista johonkin Inkerin kirkon tehtävään, ihan kuten ennenkin.
– Minusta ne reaktiot, joita tämä vihkimys aiheutti Suomessa, olivat yllättäviä ja jotenkin ihmeellisiä. Oli jopa huvittavaa, että vihittyjä nimitettiin agenteiksi ja että he olisivat jossakin erikoistehtävissä.
Vihkimyksessä ei Laptevin mukaan kuitenkaan ollut mitään taka-ajatuksia. Hän lisää, että vihityistä osa on käynyt Venäjällä työssä vihkimyksen jälkeenkin ja yksi heistä tekee työtä ahkerasti Japanista käsin.
– Venäjälle on periaatteessa helppo matkustaa tällä hetkellä ja Inkerin kirkolta voi saada hengellisen työn kutsun. Mutta matka täytyy tehdä Narvan, Norjan Kirkkoniemen tai Istanbulin kautta.
Suomen ja Inkerin kirkkojen suhteet ovat Laptevin mukaan kaikesta huolimatta asialliset. Kirkot ovat hänen mukaansa historiallisesti ja hengellisesti sukulaisia, mutta niiden teologinen kehitys eroaa toisistaan.
– Siitä huolimatta arvostamme ja kunnioitamme toistemme erilaisia teologisia näkemyksiä. On helppoa tehdä yhteistyötä diakonisissa ja sosiaalisissa projekteissa.
Suurin teologinen haaste Inkerin kirkolle Laptevin mukaan on, jos Suomen kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien avioliiton.
– Siitä huolimatta pyrimme pysymään ystävinä.
”Minulle tulee näissä ekumeenisissa seminaareissa sellainen olo kuin oli lapsena Neuvostoliitossa”
LAPTEV OLI mukana Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa elokuun lopussa pidetyssä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluissa. Hänen mielestään oli hyvä nähdä tämänkaltainen globaali kokonaiskuva, mutta muuten neuvottelut eivät tehneet häneen suurta vaikutusta.
– Inkerin kirkko on kyllä Luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsen, mutta en tiedä, kuinka pitkään. Toisinaan ajattelen, että siihen ei ole syytä kuulua, mutta toisinaan taas ajattelen, että ehkä sittenkin on. Tulemme kyllä pysymään LML:ssä, toistaiseksi.
Laptevin mukaan Inkerin kirkossa ajatellaan, että LML on ”menettänyt teränsä ja sen agenda on hukassa”.
– Puhutaan vain kaikenlaisesta tasa-arvosta ja niin edelleen. Mutta minusta ne eivät ole kirkon ydintehtävää.
Laptevia vaivasivat eräät muutkin lähetyskumppanuusneuvotteluissa viljellyt käsitteet. Kirkon pitäisi hänen mielestään keskittyä Raamattuun, pelastukseen ja oppiin synnistä.
– Minulle tulee näissä ekumeenisissa seminaareissa sellainen olo kuin oli lapsena Neuvostoliitossa. Siinä järjestelmässä oli jotakin samaa: ekumenian kollektiivinen ajattelu alkaa muistuttaa sitä yleisliittolaista ajattelua, että kaikkien pitää liittyä samaan.
Laptev pitää ekumeniassa käytettyä kieltä tasa-arvosta, veljeydestä ja oikeudenmukaisuudesta uusmarxilaisena.
– Lisäksi tällaisessa kokouksessa voisi olla vaikka kymmenen päivää, eikä kuulisi kertaakaan sanoja ”synti” tai ”pelastus”. Jumalan sanasta nähdään näissä seminaareissa vain osa.
Monissa lähetyskumppanuusneuvotteluiden puheenvuoroissa kuulsi Laptevin mukaan se, että ”meidän tehtävämme on pelastaa maailma”.
– Mutta kristillisen kirkon tehtävänä on pelastaa sielut. Minä ajattelen, että todellinen kirkko on siellä, missä on kärsimystä ja vaikeaa. Raamatusta voi lukea, miten apostoleita tapettiin tai he joutuivat kärsimään.
Kuka?
Ivan Laptev, piispa
Koulutus: Teologian maisteri
Työ: Inkerin kirkon johtaminen, kaitsenta-alueena Itämereltä Tyynellemerelle ulottuva maailman suurin hiippakunta
Kiinnostaa: Inkerin kirkon kasvu, koulutus ja taloudellinen itsenäisyys
Lue myös:
Kirkkojen ja konservatiivisten järjestöjen suhde on vaakalaudalla
Kolumni: Suomalaisia vihittiin papeiksi Inkerin kirkossa – vokaatiot jäivät epäselviksi
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä
