Suomen Raamattuopiston (SRO) Hengellisillä syventymispäivillä Järvenpäässä viime viikonloppuna järjestettiin kolmen herätysliikkeen johtajan paneelikeskustelu. Keskustelijoina olivat Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela, Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä ja SRO:n toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.
Paneelikeskustelun teemana oli ”Kirkko ja herätysliikkeet – missä mennään, mitä kohti?”
Kaikki kolme herätysliikejohtajaa pitivät kirkon ja järjestönsä suhdetta tällä hetkellä kompleksisena, monimutkaisena tai jännitteisenä.
Vartiaisen mukaan se, mitä järjestö haluaa, näyttää olevan aika kaukana siitä, mitä ainakin osassa kirkkoa halutaan.
– Tavoitteet ja toiveet loitontuvat toisistaan. Ja kyllä se on totta, että meiltä sulkeutuu ovia koko ajan ja sen kanssa on elettävä, Vartiainen sanoi.
Hän totesi arkkipiispan lähettämän keskustelukutsun järjestöille esimerkiksi kuitenkin puhuvan ”kirkosta ja sen herätysliikkeistä”.
Nummelan mukaan kirkon ja järjestöjen suhteessa eletään nyt murrosaikaa. Kirkon näkökulmasta asiaan liittyy Nummelan mukaan myös yksityisen ja julkisen retoriikan eroa.
– Useamman piispan kanssa yksityisesti keskusteltaessa he ovat sanoneet arvostavansa meidän työtämme, Nummela sanoi.
”Vaikka herätysliikkeet lakkaisivat olemasta tänään, siitä huolimatta on turhaa unelmoida yhtenäisestä kirkosta”
JULKISESTI ASENNE on Nummelan mukaan ollut kuitenkin jyrkkää.
– Kukaan ei ole asettunut puolustamaan meitä näissä kipukohdissa.
Kirkon sisällä paikallinen seurakunnan ja järjestöjen yhteistyö myös vaihtelee suuresti.
Säilän mukaan kirkko kyllä arvostaa herätysliikkeitä ja niiden perintöä.
– Toisaalta on haasteita, koska meillä on sellaista sanottavaa, näkökulmaa, joka ei aina sovi kirkkoon, Säilä totesi.
Hän harmitteli myös sitä, että julkisuudessa vastakkainasettelut maalaavat järjestöistä tietynlaista dominoivaa kuvaa, jossa korostuvat avioliitto- ja virkakysymys.
– Mutta elävä elämähän on jotakin ihan muuta.
Vartiainen pohdiskeli myös kysymystä kirkon yhtenäisyydestä. Se on hänen mukaansa joka tapauksessa kriisissä.
– Vaikka herätysliikkeet lakkaisivat olemasta tänään, siitä huolimatta on turhaa unelmoida yhtenäisestä kirkosta.
Monimuotoisuus tulee Vartiaisen mukaan vahvistumaan ja lisääntymään.
– Jos herätysliikkeet ovat viiden vuoden kuluttua kirkon herätysliikkeitä, se edellyttää monimuotoisuuden voimakasta kasvua.
Säilä arvioi kirkon odottavan Sleyn sopeutuvan kirkon kokonaislinjaan, ei erottautuvan siitä.
PANEELIKESKUSTELU LAINEHTI erilaisissa nykyhetken ongelmakohdista tulevaisuuden skenaarioihin.
Siitä välittyi monella tavalla kirkon ja kolmen konservatiivisen herätysliikkeen välinen nykyinen jumi, joka on sivusta arvioituna kuin eräänlainen antiikin Fryygian Zeuksen temppelin monimutkainen Gordionin solmu: se ei enää aukea millään normaalilla tavalla, vaan vaatisi kenties jotakin aivan uutta.
Mitä kirkko järjestöjohtajien mukaan edellyttää järjestöiltä, jotta suhde voisi niin hyvin, että esimerkiksi kysymys lähetysjärjestöasemasta ei olisi enää ongelma?
Nummelan mukaan kirkon ylätasolla se olisi sellaisen ”perinteisen raamatullisen luterilaisuuden hylkäämistä, jossa jokin asia myös ilmenee puheessa ja elämässä”.
– Kirkossa omantunnonvapaus ei teologisissa kysymyksissä ulotu enää käytäntöön.
Säilä arvioi kirkon odottavan Sleyn sopeutuvan kirkon kokonaislinjaan, ei erottautuvan siitä.
– Mutta kyllä kirkossa on myös se toive, että me pysymme luterilaisina. Jos erkaantuisimme luterilaisesta opista, kyllä siihenkin varmasti puututtaisiin.
Vaikea tilanne edellyttää Säilän mukaan vuoropuhelua.
Eräiden lähetysjärjestöjen asema on nyt siis jopa vaakalaudalla. Miksi Suomen kirkossa tämä jännite on suurempi kuin esimerkiksi Norjan kirkossa?
Nummela totesi eroksi sen, että Suomessa kirkko rahoittaa tehtävää lähetystyötä. Mutta julkinen raha luo hänestä myös riippuvuutta.
– Norjan valtavien lähetysjärjestöjen työn rahoittavat lähinnä yksittäiset ihmiset. Ne ovat siitäkin syystä vapaampia, Daniel Nummela sanoi.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä