
Helsingissä viime viikolla pidetyissä Suomen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluissa oli osanottajia kaikkialta maailmasta. Lähetysjärjestöt olivat kutsuneet Helsinkiin yhteistyökirkkojensa edustajia liki kaikilta mantereilta.
Yksi paikalle tulleista Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon edustajista oli pastori, Mwanzassa Victoriajärven rannalla sijaitsevan Nyakaton luterilaisen raamattukoulun rehtori Mimii Brown Mziray. Helsinkiin hänet oli kutsunut Suomen Lähetysseura.
Tansanian evankelis-luterilainen kirkko on maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko. Sen jäsenmäärä on lähes yhdeksän miljoonaa. 67 miljoonan ihmisen maassa luterilaiset ovat huomattavan suuri kirkko.
Lähetyskumppanuusneuvottelut puheenvuoroineen ja työpajoineen saivat Mzirayn miettimään eri puolilla maailmaa elävien kristittyjen yhteisiä haasteita.
– Mutta kristittyinä meillä on myös monia syitä olla iloisia, Mziray toteaa.
Hän viittaa esimerkiksi siihen, miten Israelista tai Kambodžasta tulleet ihmiset ovat jakaneet kokemuksiaan anteeksiannosta, rauhasta ja sovinnosta.
– Meillä kristityillä on tehtävänämme iso työ: julistaa evankeliumia ja tuoda toivoa moniin yhteisöihin, Mziray sanoo.
Monet kirkot elävät sotien keskellä. Tansaniassa on rauhallista, mistä syystä kirkko siellä ei Mzirayn mukaan puhu kovin paljon rauhan tärkeydestä.
– Mutta jos emme opeta rauhasta, se merkitsee, että ajan myötä tullaan käymään uusia sotia. On saarnattava Jumalan sanaa, jotaa ihmisillä olisi rauha ja toivo, ja halua tehdä sovinto.
Kaikki Sofian kokoontumisen aihepiirit olivat Mzirayn mielestä hyviä.
– Ehkäpä suurimman vaikutuksen teki kuitenkin täällä puhuttu teologia sekä se, miten ihmisyys tulee suhtautumaan tekoälyyn. Meidän on uudessa tilanteessa muistutettava siitä, että humaniteetti, ihmisyys, on Jumalan kuva. Teknologian kehityksen keskelläkin me olemme edelleen Jumalan kuvia.
”Kaikki kehitys on Jumalan meille antaman tiedon ja osaamisen mahdollistamaa lahjaa”
SOFIASSA MZIRAY kohtasi kristittyjä kaikkalta maailmasta. Afrikassa kirkot kasvavat nopeasti samaan aikaan, kun ne Euroopassa menettävät jäseniään.
– Jos me yhdistämme voimamme, jatkamme rukousta ja lähetystyötä, olen varma, että kristinusko on edelleen [lännessäkin] relevanttia. On paljon ongelmia ja pelkoja. Mutta jos todistamme avoimesti uskostamme, olen varma siitä, että ihmisiä palaa kirkkoon.
Mziray kertoo ymmärtävänsä kirkon missiolla paitsi julistamista sanoin, myös teoin. Myös kehitysyhteistyöksi luonnehdittava työ kuuluu hänestä kirkon lähetykseen.
– Kaikki kehitys on Jumalan meille antaman tiedon ja osaamisen mahdollistamaa lahjaa kehittää maailmaa.
Jos kehitys on hyvää, se on Mzirayn mukaan Jumalasta.
– Mutta jos kehitämme asioita itsekkäästi, silloin teknologiakin on kelvotonta ihmiselle.
Kirkkojen pitäisi Mzirayn mukaan edistää sitä, että ihmisillä olisi ruokaa, puhdasta vettä ja kunnollista suojaa.
– Resursseja pitäisi jakaa, koska se edistää rauhaa.
Tansanialaiset ihmettelevät, miksi kristinusko ei ole enää relevanttia siellä, mistä se Tansaniaan tuotiin.
AFRIKKALAISET, ERITOTEN tansanialaiset, ovat Mzirayn mukaan uskonnollisia ihmisiä. Kristinusko on kuitenkin hänen mukaansa useimmille tansanialaisille uusi uskonto. Kirkossa käydään Mzirayn mukaan paljon. Ihmiset tietävät, että länsimaiset lähetystyöntekijät toivat kristinuskon Tansaniaan. Siksi uutiset maallistuneesta Euroopasta ovat heille merkillisiä.
– He ihmettelevät, että miksi kristinusko ei ole enää relevanttia siellä, mistä se Tansaniaan tuotiin. Siksi kristittyjen globaalissa etelässä ja globaalissa pohjoisessa on istuttava alas keskustelemaan useammin.
Afrikassa saarnaaminen ei Mzirayn mukaan ole vaikeaa.
– Kyse on vain siitä, että kuinka elät ihmisten kanssa. Jos näet ihmisen kadulla ja annat hänelle ruokaa, voit kysyä: tunnetko Jeesuksen, Pelastajan.
Mziray pohdiskelee, voisiko jopa sauna olla Suomessa se paikka, jossa voitaisiin evankelioida. Euroopassa on hänen mukaansa kirkoilla paljon resursseja, väkeä ja hyvää teologiaa.
– Me tarvitsemme dialogia, jossa jaamme strategioita ja kokemuksia, Mimii Brown Mziray sanoo.

JOS TANSANIAN evankelis-luterilainen kirkko on maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko, on Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko puolestaan yksi pienimpiä: sillä on 52 miljoonan asukkaan maassa vain 2 500 jäsentä.
Kirkon piispa Atahualpa Hernández kertoo kohdanneensa Sofian kokoontumisessa hyvin erilaisista taustoista tulevia luterilaisia.
– Kolumbia ei ole niin sekulaari maa, kuin monet muut maat, joista täällä on osanottajia. Meillä monille ihmisille kirkon ääni on edelleen hyvin tärkeä.
Siinä, miten ihmiset oman uskonsa kokevat ja kuinka he elävät sitä todeksi, on Hernándezin mukaan kuitenkin paljon samaa eri kirkkojen todellisuuksissa.
– Olen iloinen voidessani kuulla, miten samoja ongelmia kohdataan eri puolilla luterilaista kommuuniota. On ollut myös mielenkiintoista kuulla, millä tavoin monet kirkot pyrkivät olemaan relevantteja omassa kontekstissaan. Tämä kokoontuminen on tarjonnut myös mahdollisuuksia solmia suhteita suomalaisiin seurakuntiin.
Hernández vieraili neuvotteluiden jälkeen Ylöjärven seurakunnassa. Myös hänen kirkkonsa yhteistyötaho Suomessa on Suomen Lähetysseura.
Kirkon missio on Hernándezin mukaan aina kontekstuaalista ja kirkon elämässä muuttuvaa.
– Se on Jumalan meille antama lahja.
Luterilaisuus tuli Kolumbiaan Pohjois-Amerikasta.
HERNÁNDEZ KERTOO kirkkonsa olevan pohjoisamerikkalaisen lähetystyön hedelmää. Luterilaiset lähetystyöntekijät Kanadasta ja Yhdysvalloista aloittivat työnsä jo 1936.
– Alku oli hyvin vaikeaa, koska yhteiskunta oli vanhanaikainen ja katolinen kirkko hyvin voimakas. Kolumbia oli perustuslain mukaan vuoteen 1991 saakka katolinen maa. Voitte kuvitella, minkälaiset olosuhteet olivat 1930-luvulla!
Esimerkiksi koululaitos oli tuolloin katolisen kirkon hallussa.
– Ei-katolilaisilla oli silloin kaksi vaihtoehtoa: joko valehdella olevansa katolilainen tai jäädä ilman koulutusta.
Lopulta luterilaisuus kuitenkin pääsi juurtumaan. Nykyisin kirkossa on 25 pientä seurakuntaa. Ne sijaitsevat piispan mukaan enimmäkseen Kolumbian keskiosissa.
– Yritän piispana liikkua joka sunnuntai jossakin seurakunnassa. Se merkitsee, että joskus joudun matkustamaan paljon.
Kolumbian naapurimaa Venezuela on pitkään ollut poliittisen ja taloudellisen kaaoksen ja romahduksen vallassa. Piispa luonnehtii tilannetta kompleksiseksi.
– Joitakin vuosia sitten oli niin, että paljon ihmisiä lähti meiltä väkivaltaa pakoon Venezuelaan. Nyt liikenne on päinvastainen.
Hernández kertoo maiden rajan olevan hyvin avoin.
– Jaamme saman kielen, kulttuurin ja ruoan. On paljon kolumbialais-venezuelalaisia perheitä. Siitä huolimatta xenofobia ja tunteet tulijoiden pitämisestä vihollisina lisääntyvät Kolumbiassa. Luulen, että täällä Euroopassakin voi olla sellaista. Tämä on haaste kaikille kirkoille.
Hernández muistuttaa, että Raamattu puhuu paljon pakolaisista ja vierasmaalaisista.
– Kirkko voi näyttää Jumalan kasvot monissa näissä tilanteissa.
”Luterilainen kirkko ja koko Jumalan kirkko on läsnä Kolumbiassa.”
ITSE KOLUMBIA on ollut pitkään eurooppalaisissa uutisissa levottomuuksien, korruption, rikollisuuden, sissiliikkeiden ja puolisotilaallisten ryhmien aiheuttaman yhteiskunnan rapautumisen vuoksi. Piispa Hernández myöntää maan monet ongelmat, mutta kertoo, etteivät ne ole koko totuus Kolumbiasta. Kaiken keskellä ihmiset pyrkivät myös elämään tavallista elämää.
Jotkut alueet Kolumbiassa ovat piispan mukaan kuitenkin hyvin vaarallisia liikkua.
– Kirkon työntekijät voivat silti usein liikkua melko vapaasti. Meihin luotetaan ja kaikki osapuolet tietävät, että me pyrimme auttamaan eri yhteisöjä.
Piispa haluaa nähdä maansa tilanteessa paljon toivon siemeniä ja konkreettisia askelia kohti parempaa.
– Luterilainen kirkko ja koko Jumalan kirkko on läsnä Kolumbiassa. Me koemme niin, että Suomen kirkkokin, te veljet ja sisaret, olette läsnä Kolumbiassa rukouksienne ja tukenne kautta. Monessa tapauksessa sillä on suuri merkitys meidän kirkkomme yhteisöjen ihmisille, piispa Atahualpa Hernández sanoo.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä
