Kansanedustaja Päivi Räsänen piti keskiviikkona Suomen Raamattuopiston perinteisillä teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa puheen, jossa hän vastasi itselleen esittämäänsä kysymykseen: ”Mitä vuoteni politiikassa ovat opettaneet minulle kirkon, kristinuskon ja vallan suhteista?” Puheessaan hän käsitteli liki 22 vuotta kestänyttä kansanedustajauraansa sekä ajatuksiaan kirkosta ja valtiosta.
Räsänen kiteytti pitkässä puheessaan havaintonsa 20 teesiksi:
1. Kirkon hallinto on edelleen raskasta, monimutkaista ja byrokraattista.
2. Kirkon ja valtion virallinen suhde on pitkälti seremoniallinen.
3. Perustuslaki, kirkkolaki ja uskonnonvapauslaki turvaavat kirkolle vahvan autonomian
4. Kirkoilla ja kristillisillä järjestöillä on paljon suurempi vaikutus yhteiskunnan vakauteen, turvallisuuteen ja talouteen kuin usein osataan ajatella.
5. Vaikka kansankirkkomme on enemmistökirkko, kristillisellä uskolla ei ole enää Suomessa enemmistöasemaa.
6. Kristinuskon ydinopetukset luomisesta ja Jumalan ihmiseksi tulemisesta velvoittavat kirkkoa puolustamaan kohdussa elävän lapsen oikeutta elämään sekä oman tunnon suojaa lääkäreille ja hoitajille.
7. Kirkolta odotetaan viidennen käskyn selitystä aikana, jolloin gallupeissa lähes 80 prosenttia suomalaisista on ilmaissut kannattavansa eutanasialakia.
8. Kirkon sisällä tarvitaan rohkeutta säilyttää Raamattuun perustuva linja avioliitosta yhden naisen ja yhden miehen liittona, kun sisäinen paine näistä luopumiseen kasvaa.
9. Kansalaisaloiteinstrumentilla on ennakoitua suurempi vaikutus yhteiskunnan arvoperustaan ja samalla kirkon toimintaympäristöön.
10. Kristityllä on täysi perustuslaillinen oikeus ja jopa velvollisuus ottaa kantaa arvojensa pohjalta yhteiskunnan rakentamiseen.
11. Mitä kauemmas yhteiskunta irrottautuu kristillisestä etiikasta, sitä suuremmaksi nousee tarve tarkistaa luonnollisen moraalilain päätelmiä erityisen ilmoituksen, Jumalan sanan valossa.
12. Kirkkoa kuunnellaan, ja lopulta myös kunnioitetaan, kun se pysyy vahvasti omalla perustallaan.
13. Enemmistökirkon kovimmat haasteet nousevat kirkon itsensä sisältä.
14. Kirkon tärkein tehtävä suhteessa esivaltaan on rukoilla sen puolesta ja valtion tärkein tehtävä kirkon näkökulmasta on turvata uskonvapaus.
15. Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä.
16. Oikea vallankäyttö merkitsee vastuuta ja palvelemista, toisen tarpeiden asettamista omien edelle.
17. Esivalta voi käskyillä, kannusteilla ja rangaistuksilla ohjata ja pakottaa tekemään hyvää ja karttamaan pahaa.
18. Hengellinen valta on evankeliumin valtaa, valtaa antaa syntejä anteeksi ja armahtaa.
19. Uskonpuhdistuksen viesti maallisen ja hengellisen regimentin erottamisesta on tärkeä ja koskee niin maallisen kuin hengellisen vallan käyttäjää.
20. Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi. (Lutherin teesi nro 62)
Kuva: Jussi Rytkönen
Lue myös: