Se päivä mullisti Lähi-itää enemmän kuin mikään toinen päivä vuosikymmeniin. Hyökkäys alkoi noin puoli seitsemältä aamulla, kun Hamas ja Gazan muut aseryhmät laukaisivat parinkymmenen minuutin aikana yli 4 000 rakettia Israeliin. Samaan aikaan noin 6 000 militanttia hyökkäsi läheisiin israelilaiskyliin ja sotilastukikohtiin, surmasi noin 1 200 israelilaista, pääosin siviilejä, sekä pakotti noin 250 henkilöä panttivangiksi Gazaan. Noin 3 400 israelilaista haavoittui.
Yksittäisistä kohteista eniten kuolonuhreja syntyi Nova-musiikkifestivaaleilla, jossa terroristit tappoivat lähes 400 henkilöä, joukossa useiden maiden kansalaisia.
Oli lauantai 7. lokakuuta 2023. Sotatieteen tohtori, everstiluutnantti Juha Mäkelä seurasi uutisvirtaa Al-Jazeeralta.
– Lähetyksessä näytettiin Hamasin välittämää propagandakuvaa, kuinka terroristit tulivat puskutraktoreilla raja-aitojen läpi ja hyökkäsivät musiikkifestivaaleille. Se oli pysäyttävä hetki. Uutistapahtumana vertasin sitä New Yorkin syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin vuonna 2001, Mäkelä toteaa.
Myöhemmin tutkijan on yllättänyt sodan kesto. Aiemmin Israelin ja sen vihollisten taisteluvaiheet ovat kestäneet korkeintaan kuukausia.
– Myös se on yllättänyt, kuinka totaalista sodasta ja Gazan tuhosta muodostui.
PARI PÄIVÄÄ ennen haastattelua Mäkelä on palannut Washingtonista, jossa hän osallistui kansainväliseen Persialahden maiden asiantuntijakonferenssiin. Aikaerorasitus vaivaa vielä.
Mäkelän mukaan Lähi-idässä rauha ei ole ollut näin kaukana koskaan aiemmin hänen lähes 20-vuotisen tutkijanuransa aikana.
– Olen aika pessimistinen. Monen kysymyksen ratkaisu on siirtynyt entistä kauemmaksi.
Hamasin suurhyökkäystä edelsivät niin sanotut Abraham Accord -lähentymissopimukset, jotka Israel solmi Bahrainin, Arabiemiraattien, Marokon ja Sudanin kanssa. Saudi-Arabian kanssa sopimus oli valmisteilla. Myös Turkin ja Israelin suhteet olivat lähentymässä.
Kehitystä pidetään lokakuun 7. päivän hyökkäyksen keskeisenä syynä.
– Hamasin terrori-iskun taustavaikuttajana toimi Iran. Se vastusti Israelin ja Saudi-Arabian lähentymistä, koska se olisi muuttanut Lähi-idän alueellisen voimatasapainon Iranille epäedulliseksi.
– Alueen rauhan kannalta olisi ollut erittäin toivottavaa, että Israel ja Saudi-hArabia olisivat kyenneet normalisoimaan suhteensa.
Israelissa hyökkäys palautti mieliin muistot toisen maailmansodan holokaustista. Moni kansalainen ajatteli, että nyt Hamas tulee hävittää juuriaan myöten ja että koko Gaza joutaisi tulla pusketuksi mereen. Tältä Gazassa uutiskuvien perusteella näyttääkin. Alue on raunioina. Ääriryhmien taistelijoita ja gazalaisia siviilejä on kuollut yhteensä jopa noin 50 000.
Tuhon lisäksi Israel on rajoittanut avustuskuljetusten pääsyä alueelle, mikä on syventänyt humanitaarista kriisiä. Israelia ja sen pääministeriä Benjamin Netanyahua vastaan on nostettu kansainvälisiä rikossyytteitä muun muassa nälän käyttämisestä sodan välineenä. Samalla sodasta näyttää tulleen Netanyahulle keino pitkittää omaa valtakauttaan. Israelilaisten tuki kahden valtion mallille on pohjalukemissa.
Gazalaisten suhtautuminen Israeliin on kovettunut. Vaikka Gazassa on kevään aikana ollut Hamasin vastaisia protesteja, järjestön kannatus Gazassa näyttää yhä suurelta. Näin siitä huolimatta, että Hamas polkee asukkaiden ihmisoikeuksia ja harjoittaa sotataktiikoita, jotka tietoisesti lisäävät siviiliuhrien määrää.
– Suurin osa väestöstä ajattelee, että järjestö käy oikeutettua vastarintaa Israelia vastaan. Perheissä, joiden sukulaisia on tapettu, verikoston perinne siirtyy sukupolvelta toisella. Se ruokkii vastakkainasettelua vielä pitkään, vaikka tulitauko poliittisesti saataisiinkin jossakin vaiheessa aikaan.
Alueen rauhan kannalta olisi ollut erittäin toivottavaa, että Israel ja Saudi-Arabia olisivat kyenneet normalisoimaan suhteensa.
KUN GAZAN konflikti oli laajentunut täysmittaiseksi sodaksi, asiantuntijat eri maissa alkoivat esitellä ratkaisuja alueen hallinnon uudelleenorganisoimiseksi ilman Hamasia. Toiset ehdottivat ympäröivien arabimaiden toteuttamaa yhteishallintoa, toiset väliaikaisen YK-hallinnon perustamista, kuten Itä-Timorilla ja Kosovossa oli tehty. Moni toivoi presidentti Mahmoud Abbasin johtaman Länsirannan palestiinalaishallinnon auttamista valtaan Gazassa.
Palestiinalaisten omaan, yhteiseen hallintoon tähtää myös uusin, arabimaiden maaliskuussa julkaisema Gaza 2030 -suunnitelma.
Egyptin ja Arabiliiton johdolla laaditun 53 miljardin dollarin jälleenrakennussuunnitelman ydinkohtia ovat kansainvälinen rauhanturvaoperaatio, ripeä jälleenrakennuksen aloittaminen, vaalien tukeminen palestiinalaisalueilla sekä päätösvallan antaminen epäpoliittiselle teknokraattihallitukselle, kunnes poliittinen johto saadaan organisoitua. Tätä kaikkea tukisivat allekirjoittaneiden arabimaiden rahoitus, materiaaliapu ja poliittinen tuki.
Suunnitelmassa ei mainita selkeästi Hamasin sulkemista pois tulevista järjestelyistä, mikä on saanut kritiikkiä Israelilta ja Yhdysvalloilta. Kun vaalit pidetään, Hamas saattaa hyvinkin jälleen voittaa.
Juha Mäkelän mukaan suunnitelma oli esillä Washingtonin konferenssissa, jossa sitä pidettiin selvästi toteutuskelpoisempana kuin Donald Trumpin puheita gazalaisten siirtämisestä muihin maihin ja Gazan muuttamisesta Yhdysvaltain hallitsemaksi turistikohteeksi, Lähi-idän Rivieraksi.
– Harvoin mikään suunnitelma toteutuu sellaisenaan. Arabimaiden suunnitelma on hyvä lähtökohta, jota pystyy työstämään.
Todennäköisimpänä lyhyen aikavälin skenaariona Mäkelä pitää Gazan kaistan jäämistä Israelin miehittämäksi. Tähän viittaavat myös Israelin johdon viimeaikaiset puheet ja maan joukkojen toimet Gazassa. Hamasin ja Israelin tammikuussa sopima tulitauko- ja rauhanprosessisopimus on käytännössä kuopattu.
LÄHI-ITÄ TULI osaksi Juha Mäkelän elämää, kun hänet vuonna 2006 määrättiin opettajaksi maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselle. Toimenkuvaan yhdistettiin Lähi-idän sotilashasiantuntijan tehtävä. Alkoi aiheeseen perehtyminen ja arabian opiskelu.
Sen jälkeen Mäkelä on asunut alueen eri maissa yhteensä yli neljä vuotta, opiskellut sekä toiminut muun muassa Suomen puolustusasiamiehenä Ankarassa.
Vuoden 2011 Arabikevään aikaan hän asui Egyptissä.
– Se oli myrskyisä vuosi, kun presidentti Hosni Mubarakin hallinto kaatui ja vallan otti Muslimiveljeskunta ja sen jälkeen nykyinen presidentti el-Sisi.
Lähi-idässä tutkija on nähnyt myös alueen erityispiirteet ja haasteet, kuten lasten ja nuorten paljouden, työttömyyden, ihmisteen muuttohalukkuuden ja pakolaisuuden. Konfliktien lisäksi monen maan kehitystä hidastavat koulutusjärjestelmän vanhanaikaisuus ja työmarkkinoiden ongelmat. Äärimmäiset sää-ilmiöt, kuten kuivuus, heikentävät ruokaturvaa, samoin Ukrainan sota.
Lähi-idän rauhoittuminen edellyttäisi kehitystä myös näissä asioissa. Muuten kurjuus uhkaa vain lisätä väkivaltaisten liikkeiden houkuttelevuutta.
Ongelmana on se, että myös alueen muslimienemmistöiset maat ovat keskenään erimielisiä ja kilpailevat vaikutusvallasta ja resursseista. Lisäksi samoja resursseja hamuaa Israel.
Esimerkiksi Välimeren pohjukan öljy- ja kaasuesiintymistä käytävä kilpailu liittyy suoraan Gazan tulevaisuuteen.
SOTILAALLISESTI ARVIOITUNA eniten Gazan sodasta ja sen liitännäiskahakoista ovat kärsineet Iran ja sen liittolaiset Hamas ja Hizbollah. Israel on onnistunut tuhoamaan Hamasin ja Hizbollahin raskaan aseistuksen ja surmaamaan järjestöjen keskeisiä johtajia. Lisäksi Israel tuhosi Iranin ilmapuolustusjärjestelmän ja asetehtaita kostoksi Iranin ohjusiskusta Israeliin lokakuussa 2024.
Lisäksi Iran menetti keskeisen liittolaisen, kun Turkin tukemat kapinalliset ottivat vallan Syyriassa viime joulukuussa. Vallankaappauksen taustalla olivat muun muassa juuri Hizbollahin heikentyminen sekä diktaattori Bashar al-Assadia tukeneen Venäjän keskittyminen Ukrainan sotaan.
Jotta sisällissodan ja talouspakotteiden köyhdyttämä Syyria ei luisu uuteen kaaokseen, kansalaisten elinolosuhteita pitäisi pystyä parantamaan. Se edellyttäisi merkittävää ulkopuolista tukea tai vähintäänkin talouspakotteiden purkamista. Ongelma on se, etteivät Damaskoksen uudet, Isis- ja Al-Qaida -taustaiset johtajat herätä luottamusta juuri muualla kuin Turkissa.
Myös talouskriisissä elävä Libanon tarvitsisi tukea, jotta maa voisi aidosti päästä irti Iranin ja Hizbollahin vaikutusvallasta.
– Lähi-itä on kuin vyyhti, jossa on monta samanaikaista umpisolmua ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhden solmun avaaminen edistäisi solmujen avaamista muualla, Mäkelä sanoo.
Tutkijana hän ei uskalla toivoa Lähi-itään lähimmäisenrakkauden läpimurtoa. Sekin olisi jo paljon, jos sovinnollisuuteen ajaisivat itsekkäät motiivit.
– Nyt näyttää siltä, että jos rauha tulee, se tulee sotaväsymyksen ja resurssien loppuun kulumisen myötä ja kun huomataan, että oman maan politiikka kärsii sodan jatkamisesta enemmän kuin sodan päättymisestä.
Kuka?
Juha Mäkelä
Koulutus: Sotatieteen tohtori. Väitöstutkimuksen aiheena turvallisuuseliitin yhteiskunnallinen rooli Egyptissä ja Jordaniassa.
Työ: Osastopäällikkö ja Lähi-idän sotilasasiantuntija puolustusvoimien tutkimuslaitoksella.
Kiinnostaa: Lähi-idän kielten opiskelu.
Lue myös:
Suomen Ekumeeninen Neuvosto: Väkivaltaisuudet lopetettava Gazassa
Kirja: Palestiinalaisteologin hätähuuto maailmalle
Piispojen rauhanvetoomus: Gazaan tarvitaan välitön tulitauko ja saarron poistaminen
Ilmoita asiavirheestä