Helluntaiherätyksen maailmankonferenssi tuo tällä viikolla Helsinkiin noin 5 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Samaan aikaan helluntailaisista ja vapaakirkollisista nuorista koostuva The Send -liike jalkautuu kaupungille harjoittelemaan evankeliointia.

Suomen helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen kertoo, että maailmankonferenssia anottiin Suomeen jo kymmenisen vuotta sitten. Kolmen vuoden välein pidettävä konferenssi on edellisen kerran koettu Suomessa 1964. Viimeisimmät kolme konferenssia on pidetty Koreassa, Kanadassa ja Malesiassa.

– Meiltä toivottiin konseptin uudistamista, Matikainen sanoo.

Niinpä sen sijaan, että konferenssiin olisi valittu helluntaipastoreista kunniapuhujia asemansa mukaan, nyt mukana on eri puolilta maailmaa sellaisia kansainvälisiä ja tunnettuja puhujia, joilla on sanottavaa tapahtuman teemasta Go & Make. Yhteiskunnallisesti tunnetuin vieras on rauhannobelisti, lääkäri Denis Mukwege Kongosta.

Uutta ovat 12 minuutin Tune Puheet, joissa käsitellään ihmisen arvoa, evankeliumin merkitystä ja seurakuntaa menetelmänä.

– Luvassa on ajassa kiinni olevaa hengellisyyttä, ei mitään villiä. Musiikki on hyvää, Matikainen lupaa sillekin, joka muuten vain pistäytyy Jäähalliin katsomaan mistä on kyse.

HELSINGISSÄ NYT pidettävä maailmankonferenssi kokoaa yhteen pääasiassa klassisia helluntailaisia ja karismaatikoita.

Helluntailiike tavataan jaotella kolmeen aaltoon tai kolmeen tyyppiin. On klassiset helluntailaiset, joita suomalainen helluntaiherätyskin edustaa. Sitten on vanhojen kirkkojen yhteyteen syntynyt Pyhän Hengen toimintaa korostava liike, kuten Suomen luterilaisessa kirkossa vaikuttava Hengen Uudistus. Kolmanneksi tyypiksi luetaan karismaattinen liike.

Klassisia helluntailaisia arvioidaan maailmanlaajuisesti olevan noin 279 miljoonaa. Kun mukaan lasketaan karismaattinen liike, luku nousee jo 664 miljoonaan. Vertailun vuoksi voi todeta, että kristittyjä ylipäätään maailmassa on 2,5 miljardia, joista katolilaisia 1,3 miljardia ja luterilaisia 110 miljoonaa.

Maailmanlaajuisella helluntailiikkeellä ei ole keskusjohtoa, mutta maailmankonferensseja järjestävä Pentecostal World Fellowship kokoaa siihen lukeutuvia yhteisöjä löyhästi yhteen.

Helluntaiherätyksessä keskeistä on korostaa Pyhän Hengen armolahjoja kuten kielillä puhumista, profetointia ja sairaiden parantamista. Lisäksi painotetaan henkilökohtaista uskonratkaisua ja uskovien kastetta.

Helluntaiherätyksen syntykokemus sijoitetaan vuoteen 1906 niin sanottuun Asuza-kadun herätykseen. Mustien asuinalueella Los Angelesissa pastori William Seymourin kokouksissa alkoi tuolloin esiintyä ”spiritualistisia ilmiöitä, hypnoottisia voimia ja maailmallista vääntelyä”, kuten Seymour itse kirjoitti eräässä kirjeessään.

Kokouksissa puhuttiin hurmoskielillä. Se kiinnosti, ja niin Asuza-kadulle virtasi niin mustia kuin valkoisia kristittyjä ihmettä seuraamaan. Heidän kauttaan ilmiö levisi ensin Yhdysvalloissa ja lopulta muualle maailmaan.

Suomeen helluntaiherätyksen toi norjalainen metodistipastori T. B. Barratt, joka USA:ssa kierrellessään vaikuttui William Seymourin toiminnasta. Kotimaa uutisoi Barrattin herätyskokouksista Tukholmassa, ja niin kiinnostus ilmiötä kohtaan syttyi myös Suomessa.

Barratt vieraili Suomessa 1911. Kotimaa uutisoi jälleen hänen tilaisuuksistaan. Tuolloista päätoimittajaa Pekka Brofeldtia asia kiinnosti niin, että hänestä tuli alkuvaiheessa yksi helluntailiikkeen kantavista hahmoista.

TÄTÄ NYKYÄ helluntaiherätyksellä on Suomessa 273 seurakuntaa, joista 89 kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon. Suomen Helluntaikirkko on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. siihen kuulumattomat helluntaiseurkunnat toimivat itsenäisinä yhdistyksinä.

Yhteensä helluntaiseurakunnilla on jäseniä noin 47 000. Jäsenistä noin 27 000 kuuluu Helluntaikirkon alaisiin seurakuntiin. Niihin kuuluu myös sellaisia seurakuntalaisia, jotka eivät ole liittyneet Helluntaikirkon jäseniksi. Tästä syystä varsinaisesti Helluntaikirkkoon kuuluu vain 13 423 jäsentä.

Esko Matikainen myöntää, että jäsenlaskenta on monimutkaista. Suuri osa seurakunnista on halunnut säilyä täysin itsenäisinä. Yhteistyötä kuitenkin tehdään ja asioista päätetään yhdessä Syyspäivillä ja liikkeen organisaatiossa.

– Helluntaikirkko edustaa monessa asiassa koko liikettä. Toiminnassa emme erottele ovatko ihmiset jäseniä vai eivät, Matikainen toteaa.

Liikkeen pastorit pääsääntöisesti kuitenkin kuuluvat Helluntaikirkkoon. Tämä johtuu siitä, että Helluntaikirkko kouluttaa pastorit ja myöntää heille pastorinvaltakirjat. Jos valtakirjan lisäksi haluaa vihkiluvan, on rekisteröidyttävä Helluntaikirkon jäseneksi.

Mutta mitä helluntaiherätykselle nyt kuuluu?

– Pitkään oli alavireistä. Nyt parin viime vuoden aikana tilanne on piristynyt.

Matikainen arvelee piristymisen syyksi sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei olla enää niin uskontokielteisiä kuin ennen

– Ei ole enää noloa olla kristitty.

Helluntaiherätyksen jäsenmäärä on ollut pari vuotta kasvussa ja nuorten toiminnassa Matikainen näkee paitsi uudenlaista rohkeutta, myös uudenlaista kiinnostusta tehdä asioita yhdessä vanhemman väen kanssa.

Tulevaan maailmankonferenssiin Matikainen suhtautuu helluntailaiseen tapaan valmiina yllättymään.

– Odotamme kaikki yhdessä, mitä tapahtuu.

Helluntaiherätyksen maailmankonferenssi Helsingin Jäähallissa 4.-7.6.

Lähteet: Gordon Conwellin yliopiston ja Luterilaisen maailmanliiton tilastot, Suomen Helluntaikirkko, Jouko Ruohomäki: Karismaattisuuden kutsu (Aikamedia 2009).

Lue myös:

Voiko karismaattisuus myös satuttaa? – Sairaan ja terveen karismaattisuuden eroa etsimässä

Ilmoita asiavirheestä