Ymmärrys yleissivistävien oppiaineiden merkityksestä on osaltaan nostanut suomalaisen koululaitoksen maailman huipputasolle. Siksi on käsittämätöntä, että juuri yleissivistävistä oppiaineista ollaan luopumassa tai niitä ollaan vähentämässä huomattavasti, kirjoittaa Mari Teinilä
Kotimaan (16.1.) pääkirjoituksessa.
Opetusministeriön työryhmän laatimassa ja elokuussa 2016 voimaan astuvassa tuntijakouudistuksessa on kolme päämallia. Niistä yhdessä mallissa historia on kokonaan vapaavalintainen aine ja uskonto supistuu yhteen kurssiin.
Päätoimittaja Teinilä muistuttaa, miten monet poliitikot ovat ottaneet kantaa tuntijakouudistukseen. ”Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) tuntijakouudistusta käsittelevä blogi voisi olla lähes kokonaan osa Kotimaan pääkirjoitusta. Tuomioja ilmaisi huolensa aikamme historiattomuudesta, historian tuntemuksen vähäisyydestä ja rajoittuneisuudesta. Hänen mukaansa niillä, jotka eivät tunne historiaa, on suuri alttius jäädä sitä väärinkäyttävien populistien ja demagogien vangiksi.”
Teinilän mielestä Tuomiojan blogin loppupäätelmä on kuitenkin epäjohdonmukainen, sillä Tuomioja on valmis poistamaan uskonnonopetuksen.
”Aivan kuin tämä sivistynyt ja historian tunteva mies ei ymmärtäisi, että oman uskonnon tuntemus on mitä syvimmässä määrin oman kulttuuriperimän tuntemusta. Lisäksi oman uskonnon ja muiden uskontojen sekä elämänkatsomusten ymmärtäminen on keskeinen osa vakaan tulevaisuuden rakentamista Suomessa ja koko maailmassa.”
Teinilän mukaan viisautta tarvitaan nyt myös uskonnon puolustamiseen oppiaineena. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman
perusteli uskonnonopetuksen lisäämistä, koska silloin voitaisiin vähentää perhesurmien ja kouluampumisten kaltaisia tragedioita.
”Uskonnonopetus ei kuitenkaan ole vastaus tämänkaltaisten tragedioiden vähentämiseen, vaan sitä on esimerkiksi terveydenhuollon kehittäminen. Uskonnonopetus saati uskonto ei vapauta yksilöitä tragedioilta”, Teinilä toteaa.
Lue myös: Professori: Uskonnonopetuksen muutosehdotukset dramaattisia