Tänä vuonna vietetään monenlaisia tasavuotisjuhlia. Yhdysvalloissa valmistaudutaan perustuslain 250-vuotisjuhlaan heinäkuussa. Oletettavasti juhlat ovat komeat, vaikka maan perustuslaillinen tila näyttäytyykin ajoittain horjuvalta.

Täällä kotona muun muassa Yleisradio juhlii 100-vuotista taivaltaan ja ensimmäisestä kirkolliskokouksesta tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Juhlijoiden joukkoon kuuluu myös Turun arkkihiippakunta, joka täyttää 750 vuotta. Juhlavuoden slogan on ”Sydämen sivistystä 750 vuotta – toivoa, sanoja, tekoja”.

Nettisivujen mukaan juhlavuonna ei katsota vain taaksepäin, vaikka syksyllä julkaistaan myös tuomiokapitulin historiateos. Juhlavuonna halutaan katsoa eteenpäin ja ”matkasta kasvaa koko kirkon ja kaikkien Suomessa asuvien yhteinen juhlavuosi”.

Luvassa on sivistyksen, kulttuurin ja julkisen hallinnon juhlaa. Juhlavuoden pääyhteistyökumppaneita on ovat Lukukeskus, Taidetestaajat ja Valtiovarainministeriön koordinoima Kansalliset dialogit.

Mikä merkitys juhlavuosilla sitten oikeastaan on? Kannattaako niihin panostaa? Kyllä kannattaa, ja perustan vastaukseni kokemuksiin vuodesta 2011, jolloin Turku toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Kulttuuripääkaupunkivuosi muutti oleellisesti kehittämistunnelmaa Turussa. Se synnytti uutta dynamiikkaa, pani veden virtaamaan Aurajoessa. Se myös lisäsi asukkaiden kuulemista, vaikka siinä on edelleen paljon parannettavaa.

Oulun kaupunki toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina tänä vuonna. Onnea oululaisille, ottakaa vuodesta kaikki mahdollinen irti.

SAMOIHIN AIKOIHIN tuomiokapitulin kanssa Turun kaupunki valmistautuu 800-vuotisjuhlaan. Turussa lasketaan, että kaupungista voidaan puhua vuodesta 1229 lähtien, jolloin paavi käski siirtää piispanistuimen Nousiaisista Turun alueelle Koroisiin. Historiantutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että kaupungin valitsema juhlavuosi ei oikeastaan perustu tosiasioihin. Mutta koska sata vuotta sitten juhlittiin kaupungin 700-vuotista taivalta, on tasavuotista juhlaa pidetty perusteltuna myös nyt.

Turun tuomiokapitulin perustamisvuoteen ei liittyne samanlaista epäselvyyttä. Paavi Urbanus IV antoi tosin jo 1260-luvulla käskyn, jonka mukaan myös Suomeen piti perustaa tuomiokapituli. Hitaat olivat herrain kiireet, ja käsky pantiin täytäntöön vasta vuonna 1276.

Lue myös:

Kolumni: Juhlat on peruttu — kuolemanunohtamistanssia käydään kautta maailman

Näkökulma: Onko seimikin liikaa sensuurille?