Mikä on Raamatun Israelin ja nykyisen Israelin valtion suhde? Mitä sanottavaa profeetoilla olisi tämän päivän juutalaisille ja kristityille, kun väkivalta repii Lähi-itää? Miten puhumme Israelista tavalla, joka on evankeliumia kaikille pyhässä maassa asuville? Nämä kysymykset ovat vuosia askarruttaneet ruotsalaista kirjailijaa Peter Halldorfia.

Linköpingin keskustassa entisen baptistikirkon sivuoven avaa hymyilevä harmaapartainen mies. Peter Halldorf toivottaa tervetulleeksi kirjastoon lämpimällä kädenpuristuksella. Tiloissa toimii ekumeeninen Johannesakatemia, jonka kursseista vastaa Bjärka-Säbyn ekumeeninen yhteisö. Halldorf oli yhteisön johdossa vuoteen 2017 asti ja on edelleen mukana toiminnassa.

Peter Halldorf ei ole tunnettu maailmanloppua koskevista pohdinnoistaan, eikä hän ole heiluttanut sanan säilää Israelin puolesta tai vastaan. Sen sijaan vuosikymmeniä jatkunut syvällinen opetus kristittynä olemisen ulottuvuuksista on tuottanut paljon hengellistä kirjallisuutta ja teologian kunniatohtorin arvon Lundin yliopistossa 2022. Se on harvinaista helluntaipastorille.

Halldorfin pohdinta Israelin asemasta Jumalan kansana ja Lähi-idän kiperistä kysymyksistä on yllättänyt ruotsalaiset lukijat. Helmikuussa ilmestynyt, noin 600 vuotta ennen Kristusta eläneen Juudan profeetan innoittama kirja Guds Israel? on äärimmäisen ajankohtainen.

– En ole näihin kysymyksiin aikaisemmin paneutunut. Taustalla on lukuisia kohtaamisia Israelissa, jonne matkustin useita kertoja työstäessäni kirjaa profeetta Jeremiasta, Peter Halldorf kertoo.

Hän viittaa 2017 ilmestyneeseen teokseensa Alla himlens fåglar har flytt: Profeten Jeremia i sin egen tid och i vår.

PETER HALLDORF ei ota luennoitsijan tai saarnaajan asennetta, vaan lähestyy aihetta päiväkirjamerkintöjen kautta. Hän sanoo arvostavansa juutalaisten rabbien keskustelevaa otetta. Avainsana on midraš, joka tarkoittaa Raamatun tekstien tulkintaa ja selitystä. Tekstejä lähestytään ilman ennakkoasenteita eikä vastakkaisista tulkinnoista tehdä ensisijaisesti ongelmia, vaan erilaiset käsitykset kohtaavat ja täydentävät toisiaan.

Halldorfin mukaan itäisen tradition edustajien kysymykset ovat erilaisia. Lännessä asetamme usein kyllä tai ei -kysymyksiä, joihin halutaan joko-tai-vastauksia.

– Halutaan yksinkertaisia vastauksia Jumalan kaikkivaltiudesta, kärsimyksestä, ihmisen tahdonvapaudesta ja niin edelleen. Ajattelemme, että kun saamme selkeitä vastauksia, uskomme syvenee, mutta päinvastoin, usko pinnallistuu.

Halldorfin mukaan ortodoksiteologit sanovat, että lähimpänä arvoituksen ratkaisua on se, joka ei tiedä vastausta. Uskonasioihin ei löydy vastauksia rationaalisista kysymyksistä, vaan pikemminkin valosta, jonka voi nähdä uskovien kasvoilla.

Peter Halldorfin mielestä nykyinen yksinkertaistettuja vastauksia suosiva ilmapiiri niin politiikassa kuin kulttuurissakin lisää vastakkainasettelua. Siksi dialogi on niin vaikeaa. Dialogi edellyttää tahtoa kuunnella ja oppia ihmisiltä, joilla on toisenlainen lähtökohta kuin minulla.

Nyky-Israelissa vaikutuksen Halldorfiin tekivät väkivaltaa vastaan ilman väkivaltaa taistelevat Israelin ja palestiinalaisalueiden asukkaat.

NYKY-ISRAELISSA KAIKKEIN voimakkaimman vaikutuksen Peter Halldorfiin tekivät väkivaltaa vastaan ilman väkivaltaa taistelevat Israelin ja palestiinalaisalueiden asukkaat.

Hän kertoo vierailleensa maatilalla, jota hoitaa kristitty perhe vapaaehtoistyöntekijöineen Hebronissa. Maatilalle tullessaan hän näki kiveen kirjoitetut sanat: ”Kieltäydymme olemasta vihollisia.”

– Nämä asukkaat kohtaavat vastustusta ja ahdistelua, koska siirtokuntien asukkaat ja viranomaiset tekevät kaikkensa saadakseen heidät muualle. Silti he säilyttävät kärsivällisen asenteensa ja ennen kaikkea mielensä vapaana vihasta.

Halldorfin mukaan näiden syrjittyjen ihmisten esimerkki on vahva kristillinen todistus.

Israel Jumalan valittuna kansana on Halldorfin mukaan hämmästyttävä teologinen ilmiö ja mysteeri. Hän ihmettelee Vanhan testamentin profeettojen tavoin, miten Lähi-idässä pienen kansan olemassaolo on riippuvainen Jumalan päätöksestä ja aloitteesta. Erityisasemalle ei anneta mitään muuta selitystä kuin että se on Jumalan valinta.

– Valitseminen ei johdu siitä, että juutalaiset olisivat olleet muita kansoja erinomaisempia. Herra mielistyi kansaan eli suhde on affektiivinen. Liiton muodollisia osia tärkeämpää on, etteivät he ylpeile valitun kanssa osastaan, Hallhdorf toteaa.

Mitä sitten tapahtuu, kun valittu kansa alkaa pitää muita kansoja karkotettuna? Halldorfin mukaan jotain sellaista, josta profeetat puhuvat. Kansa vajoaa itsetyytyväisyyteen ja itsensä korostamiseen.

– Näin on käymässä tänä päivänä. Kun äärimmäiset asenteet ovat yhä kauempana toisistaan on kysyttävä, miten me kristittyinä puhumme Israelista tavalla, joka olisi evankeliumia kaikille, jotka asuvat pyhässä maassa? Että se koskee niin juutalaisia kuin palestiinalaisia, kristittyjä ja muslimeja.

NÄKEMYKSET ISRAELISTA jakautuvat kahteen pääuomaan. Yhtäällä ovat ne, jotka näkevät nykyisen Israelin valtion vanhatestamentillisena täyttymyksenä. Tämä on edellytys sille, että Kristus tulee takaisin ja siksi juutalaisen kansan pitää palata Israeliin ja vallata alueet, jotka sillä oli kuningas Salomon aikana noin 3 000 vuotta sitten.

– Tämän apokalyptisen teologian kannattajia on paljon ja monet heistä väittävät, että Jerusalemin temppelin uudelleenrakentaminen on lopunajan merkki.

Toisen käsityksen mukaan Israel ja juutalaiset ovat kokonaan tehneet tehtävänsä Jumalan pelastussuunnitelmassa ja juutalaisuus on lähinnä uskonnollinen muinaisjäänne, Halldorf selittää.

Yhtä kaikki juutalainen kansa on Halldorfin mukaan yhä kertomuksen ytimessä. Hän sanoo, että Israelissa on profeettojen ääniä, jotka muistuttavat paljon Vanhan testamentin profeettoja.

Jeremian ja muiden profeettojen sanoma perustuu ”liiton teologiaan”. Israelin kansan tehtävänä on olla merkkinä maailmassa. Se on kansa, joka vastaa ”hineni”, tässä olen, kuulen ja olen valmis palvelukseen.

– Liiton kansa julistaa yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja erityistä huolenpitoa heikoimmista, joka on erityinen profeettojen viljelemä teema. On pidettävä huolta myös niistä, joilta on riistetty heimon tai kansan tuoma turvallisuus, eli pakolaisista. Muukalaisia tulee kohdella kuin omaa kansaa.

Näin profeetat ilmaisevat Halldorfin mukaan kärkevän arvostelunsa, joka osuu asenteisiin, valtaapitäviin ja rakenteisiin, joita oli muodostettu antiikin ajan Israelissa.

Halldorfin mukaan rabbit ja muut juutalaiset, joita hänen kirjassaan Guds Israel? siteerataan, arvostelevat Israelia, koska he ovat huolissaan ja välittävät kansastaan. Arvostelu kumpuaa käsityksestä, että juutalaisten alkuperäinen kutsumus on olla jonkinlaisena maailman omatuntona.

– Jos vetää suoran linjan raamatullisesta Israelista tämän päivän Israeliin, mutta jättää syrjään profeettojen erittäin vaativan perinteen, se voi johtaa Raamatun tekstien kovenemiseen ideologiaksi, joka ei ota liittoa sen ansaitsemalla tavalla todesta.

Usean vuoden aikana työstämänsä kirjan tarkoituksena Peter Halldorf näkee tasapainoisen ja kiihkottoman keskustelun aikaansaaminen vaikeasta aiheesta.

Vastakkain on voimia, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin se, että he haluavat vastapuolen tuhoa.

MIKÄ VOISI olla tie rauhaan Lähi-idässä? Hamasin lokakuun 7. päivänä tekemän hyökkäyksen jälkeisten tapahtumien vyöry on johtanut syvästi huolestuttavaan kehitykseen. Vastakkain on voimia, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin se, että he haluavat vastapuolen tuhoa.

– Hamas on päättänyt tuhota Israelin ja Israelissa on yhä enemmän ääniä, jotka eivät halua minkäänlaista sovintoa palestiinalaisten kanssa.

Halldorf muistuttaa, että historia opettaa kuitenkin, etteivät viholliset häviä olemattomiin vain siksi, että meidän mielestämme heillä ei ole olemassaolon oikeutta. Tämä koskee kaikkia konflikteja.

– On tekoja, jotka rakentavat rauhaa. Tekoja jotka johtavat muutokseen siten, että löydetään uusia tapoja suhtautua toinen toisiimme. On löydettävä teitä, joiden varrella yhteistä on ainoastaan meidän nimetön tuskamme. On nähtävä toisen ihmisen ihmisyys.

Haaste ei ole helppo, mutta Halldorf ei näe muuta tietä.

– Jos uskomme että ihminen on Jumalan kuva, silloin on käytävä tätä tietä.

Siihen tarvitaan esimerkkejä, ihmisiä, jotka ovat olleet edelläkävijöitä. Kun näitä ihmisiä kohtaa, toivo vahvistuu.

– Sijoitimmepa itsemme mihin tahansa ideohlogisella asteikolla suhteessa Israeliin, emme voi sivuuttaa kysymystä: miten olosuhteet, jotka mahdollistavat juutalaisille elää kutsumuksensa mukaan kotimaassaan, voisi yhdistää palestiinalaisten toiveeseen tulla tunnustetuiksi ja saada koti?

Yksi näköala on šavot Hengen helluntai. Ensimmäisenä helluntaina Pyhä Henki vuoti. Sen jälkeen Apostolien teoissa kerrotaan: ” – – ja kaikki oli heille yhteistä.”

Haastattelun lopuksi kysyn vielä Halldorfilta, onko hän itse profeetta.

– En ole profeetta, vaan välittäjä. Yritän välittää niitä asioita, jotka ovat koskettaneet minua ja tulleet minulle eläviksi.

Kuka?

Peter Halldorf, 65
kirjailija ja teologi
Rukoilen juuri nyt: Herra armahda! Se koskee sotatantereita niin Gazassa kuin Ukrainassakin.
Luen päivittäin Iisak Syyrialaisen tekstejä, joista saan suurimmat haasteet ja lohdutuksen.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä