Rasismi ei ole vieras ilmiö Vantaankosken seurakunnan kansainvälisen työn papille Timo Frilanderille. Hän kohtaa sitä työssään tapaamiensa ihmisten kokemusten kautta.
Vantaalla vieraskielisiä on väestöstä noin kolmannes. Myös seurakuntien toiminnassa ja diakonian asiakkaina on hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.
– Diakonian asiakkaiksi tulee usein ihmisiä, joilla on monella tapaa vaikea tilanne. Voi olla oleskelulupa vaakalaudalla ja siihen liittyvää epätietoisuutta. Sekin näkyy, kun sosiaalietuuksia on nyt leikattu. Meillä on myös muista uskontokunnista porukkaa, joista monet ovat löytäneet täältä yhteisön, Frilander sanoo.
Kokemuksia rasismista Frilander kuulee erityisesti työnhakuun liittyen.
– Sitä on hankala näyttää toteen, mutta siinä on tiettyä hierarkiaa. Etniseen taustaan liittyvät ennakkoasenteet ohjaavat sitä, kuka saa töitä.
Etniseen taustaan liittyvät ennakkoasenteet ohjaavat sitä, kuka saa töitä.
Parhaillaan kokemuksia myös rasismista selvitetään Vantaankoskella maahanmuuttajille tarkoitetussa dialogisarjassa. Tavoitteena on kuulla maahanmuuttaneiden kokemuksia elämästä Suomessa, siihen liittyvistä haasteista ja toiveista. Pienryhmäkeskusteluista saatua tietoa seurakunnassa on tarkoitus hyödyntää toiminnan suunnitteluun.
Ensimmäinen pilottikeskustelu on jo järjestetty ja seuraavia on suunnitteilla.
VANTAANKOSKEN seurakunnassa diakoni–sosionomi-opintoihinsa kuuluvan harjoittelun hiljattain aloittanut Reem osallistui ensimmäisen keskustelun purkuun.
Irakista Suomeen 6-vuotiaana muuttanut Reem, 22, kertoo tunnistaneensa osallistujien puheista myös omia kokemuksiaan. Hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.
– Aika tutulta kuulosti etenkin se, kuinka vaikeaa on aloittaa alusta ja sopeutua elämään kahden kulttuurin välissä.
Rasismi on Reemille tuttua omakohtaisesti. Hän kertoo kohdanneensa sitä jatkuvasti eri elämänvaiheissa.
Lapsuudessa rasismi liittyi erityisesti ulkonäköön. Reem asui ensimmäiset vuotensa Suomessa Mikkelissä, missä muita maahanmuuttajia ei juuri ollut.
– Se oli ihan suoraa ulkonäön kommentointia. Tummat kiharat hiukset erottuivat suorista blondeista.
Kun perhe vähän myöhemmin muutti Vantaalle, tilanne parani.
– En ollut enää ainoa maahanmuuttaja koulussa. Se ei ollut yhtä outoa.
Reem asuu edelleen Vantaalla, mutta opiskelee ja käy töissä Helsingissä. Kadulla huutelua hän kertoo kohtaavansa yhä.
– En yleensä edes käänny katsomaan, että kuka huusi.
HANKALINTA ON kuitenkin piilorasismi. Sitä ei välttämättä edes tunnisteta rasismiksi eikä siihen myöskään osata puuttua. Piilorasismia Reem kertoo kohdanneensa erityisesti työpaikoillaan.
Edellisessä harjoittelupaikassaan Reem kertoo kohdanneensa jatkuvasti asiakkaiden rasistisia kommentteja. Työnantaja ei puuttunut tilanteisiin suoraan. Sen sijaan Reem sai opastusta siitä, miten hän voi poistua kohteliaasti kokoajan entistä rasistisemmiksi muuttuvista keskusteluista.
Kyse saattoi olla esimerkiksi vaatimuksista ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Reem kertoo, ettei hän koskaan ota itse esiin esimerkiksi Israelin ja Palestiinan tilannetta, mutta silti häneltä tivataan jatkuvasti kannanottoja siihen.
Valtaosan elämästään Suomessa asuneelta Reemiltä kysytään toistuvasti, onko hän ajatellut lähteä takaisin Irakiin.
Valtaosan elämästään Suomessa asuneelta Reemiltä kysytään toistuvasti myös sitä, onko hän ajatellut lähteä takaisin Irakiin.
Suomeen hyvin sopeutunut ja kielen oppinut Reem kertoo kohtaavansa usein myös rasismia, joka ei kohdistu suoraan häneen itseensä.
– Se on tosi yleistä. Minulle saatetaan puhua rasistisesti muista maahanmuuttajista. Sitten sanotaan, että sinähän olet erilainen maahanmuuttaja, mutta en kyllä oikeastaan ole.
PIILORASISMIN tunnistaminen ja siihen puuttuminen olisi tärkeää, Reem sanoo. Siihen hän haluaa kannustaa kaikkia.
Vantaankosken seurakunnassa Reem kertoo viihtyneensä hyvin. Timo Frilander kuvaa hänkin seurakuntaa avoimeksi, sallivaksi ja vastaanottavaiseksi.
Silti rasismi ei ole edes seurakuntien toiminnassa täysin vierasta, Frilander sanoo. Se voi olla esimerkiksi rumaa puhetta jostain ihmisryhmästä.
– Silloin kun näitä on, niin puutumme. Meillä on ihan nollatoleranssi syrjinnälle.
YK:n Rasismin vastaista viikkoa vietetään 16.–22.3.
Lue myös:
Kirja-arvio: Sara al Husaini kuvaa elämää ei minkään maan kansalaisena
Ilmoita asiavirheestä