Inkerinsuomalaisen Ambomaan-lähetystyöntekijän Martti Rautasen (10.11.1845—19.10.1926) kuolemasta on tänään kulunut sata vuotta. Inkerinmaan Tikanpesässä syntynyt Rautanen teki mittavan elämäntyönsä Suomen Lähetysseuran työssä Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.
Martti Rautanen on haudattu kotinsa Olukondan lähetysaseman hautausmaalle Namibiassa.
Venäjän luterilainen kirkko (e. Inkerin kirkko) on ostanut lounaisella Inkerinmaalla Viron rajan läheisyydessä entisen Tikanpesän kylässä sijainneen Martti Rautasen syntymäkodin. Alue oli entisinä aikoina inkerinsuomalaista Kattilan seurakuntaa. Nykyisin se kuuluu Jaaman seurakunnan alueeseen.
Kirkon piispan Ivan Laptevin mukaan kirkko haluaa nyt kunnostaa rakennuksen ja perustaa sinne lähetysmuseon.
— Ostimme Martti Rautasen synnyintalon. Asialla on meille suuri merkitys. Hän on esimerkki oikeasta lähetystyöstä, ei ainoastaan meille, vaan koko maailmalle, Ivan Laptev sanoo.
Laptev on vieraillut Namibiassa ja tutustunut Martti Rautasen elämään liittyviin paikkoihin.
LAPTEV KOROSTAA esimerkilllisyydessä sitä, että Rautanen jätti taakseen kotimaansa ja lähti kauas lähetystyöhön: hän oli tavallinen inkeriläinen entisen maaorjan poika, joka menemällä lähetyskurssille Helsinkiin ja lähtemällä Afrikkaan ”teki sitä, mikä ei ollut mahdollista”.
— Hänen kauttaan Jumala muutti Ambomaalla koko kansan. Koko siellä vallinnut kulttuuri muuttui. Sinne tuli lähetystyön myötä luku- ja kirjoitustaito, koulutus, vaatteet ja lääkintä.
Laptev on hiljattain tänä syksynä vieraillut Namibiassa ja tutustunut sen pohjoisosissa Martti Rautasen elämään ja työhön liittyviin paikkoihin.
— Nyt, sata vuotta Rautasen kuoleman jälkeen, voimme nähdä sen valtavan hedelmän, mikä hänen työstään siellä on kasvanut.
Laptev huomauttaa työn alkuvaikeuksista: vaikka Rautanen teki siellä viisikymmentä vuotta työtä, aluksi moneen vuosikymmeneen ei ollut olemassa paikallisia pastoreita.
Ambomaan alue kuului vuosina 1884—1915 Saksan Lounais-Afrikkaan. Sen jälkeen siitä tuli vuosikymmeniksi Britannian alainen alue. Lähetystyöntekijät olivat Laptevin mukaan paikallisille ihmisille jotakin aivan muuta, kuin saksalaiset ja englantilaiset kolonisoijat.
—Kolonisoijat tulivat Afrikkaan aseiden kanssa. He yrittivät tuoda sinne sivilisaatiota voimaa käyttämällä. Nyt, sata vuotta myöhemmin, heitä muistetaan kauhistuttavina ja heidän tekojaan moititaan.
Toisin on lähetystyöntekijöiden laita.
— Martti Rautasen työtä taas ylistetään ja häntä kiitetään suurena apostolina. Tämä on meidän kirkollemme erittäin tärkeä esimerkki lähetystyöstä ja haluamme jakaa sen myös muille.
RAUTASEN SYNNYINKOTIIN suunniteltu lähetysmuseo tulee Laptevin mukaan kertomaan siitä, miten Jumala voi jopa yhden ihmisen kautta tehdä valtavia asioita.
Rakennus täytyy Laptevin mukaan peruskorjata, ennen kuin varsinaiseen museon perustamiseen päästään.
— Ensimmäiset pihatalkoot paikan kunnostamiseksi on jo tehty. Haaveenamme on vielä se, että ostaisimme kaksi synnyinkodin viereistä tonttia lisätilan saamiseksi.
Piispa toivoo, että kun raja (Viron suuntaan) joskus aukeaa, tuleva museo on hyvässä paikassa ja sinne voidaan odottaa kävijöitä.
Laptev ei osaa vielä arvioida, koska museon luomiseksi tarvittavat työt olisi tehty ja museo voisi aloittaa toimintansa.
— Paljon on vielä tekemistä. Nyt ensin on pohdittava tarkemmin sitä, minkälainen museo siitä tulisi. Afrikasta toimme mukanamme joitakin sikäläisiä esineitä. Pyysimme Namibian evankelis-luterilaiselta kirkolta muutakin materiaalia, Laptev kertoo.
Haluaisimme, että tämä voisi innostaa nuoria kristittyjä hengellisessä työssä.
PIISPA TOTEAA Namibian kirkon arkistojen olevan erittäin hyviä: ne esimerkiksi sisältävät paljon lähetystyöntekijöiden raportteja.
— Esimerkiksi raamatunkäännöstyöstä on olemassa tietoja ja esineistöä. Niistä dokumenteista voidaan museota varten tehdä kopioita.
Ivan Laptevin mukaan museoprojekti on hänen kirkkonsa näkökulmasta myös symbolisesti hyvin tärkeä.
— Se on merkki Suomen ja Venäjän luterilaisten kirkkojen merkityksestä tässä työssä. Ennen kaikkea haluaisimme, että tämä voisi innostaa nuoria kristittyjä hengellisessä työssä, piispa Ivan Laptev sanoo.
Piispa Laptev osallistui viime viikolla 14.—18.10. Unkarissa pidettyyn XV Suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen, jossa haastattelu tehtiin. Paikalla mukana olivat Venäjän luterilaisen kirkon lisäksi Suomen, Unkarin, Viron ja Romanian (unkarilainen) evankelis-luterilaiset kirkot.
Lue myös:
Piispa Mari Parkkinen Unkarissa: ”Olisiko nyt uuden reformaation aika?”
Pääkirjoitus: Luterilaisuus kotiutui Venäjälle Iivana Julman armosta 450 vuotta sitten
Lähetyssaarnaaja Martti Rautasen kotitaloa kaupataan Venäjällä – Inkerin kirkolla on ehdotus Suomen
Ilmoita asiavirheestä