Luodon uusi kirkkoherra Daniel Björk: ”Haastan meidät kaikki rakastamaan niitä, jotka ajattelevat toisin”

Hymyilevä henkilö tummansinisessä puvussa ja papinkauluksessa seisoo vaaleassa puuverhoillussa sisätilassa. Puvun rintataskussa on värikäs taskuliina.
Luodosta kotoisin oleva Daniel Björk on toiminut aiemmin naapuriseurakunta Pedersören kirkkoherrana sekä Helsingin Petruksen seurakunnan kirkkoherrana. Kuva: Daniel Björkin kuva-arkisto

Pohjanmaalla Kokkolan naapurissa sijaitseva Luodon seurakunta teki historiaa ja valitsi kirkkoherransa suoralla vaalilla. Äänestysprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 53 prosenttia ja tulos selkeä. Uudeksi kirkkoherraksi äänestettiin Daniel Björk naapuriseurakunnasta Pedersörestä.

Björk sai 76,5 prosenttia äänistä. Vastaehdokkaana oli Luodon virkaa tekevä kirkkoherra Jukka Hildén. Äänet jakautuivat 1351–387. Virka oli haussa lähes kaksi vuotta.

Vahvan mandaatin saanut Björk kertoo Kotimaalle, että suuri kiinnostus vaaleja kohtaan osoittaa, että seurakunta on jäsenilleen erittäin tärkeä.

– Kun näin monet ovat minua äänestäneet, koen että tämä tehtävä on otettava todella vakavasti. Tällainen luottamuksen osoitus vetää nöyräksi, hän sanoo.

Luodon seurakunnan (ruotsiksi Larsmo) erityispiirre on vahva lestadiolaisten edustus, mutta myös karismaattinen virtaus on läsnä, onhan Pohjanmaa vanhaa herätyskristillistä aluetta. Luodon kunnan noin 6 000 asukkaasta 88 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ruotsinkielisiä asukkaista on yli 90 prosenttia.

– Erilaisten hengellisyyden muotojen laajuus on kiinnostava haaste. Tässä dynaamisessa ympäristössä kirkkoherran pitää sitten luovia. Se on innostavaa, mutta voi olla myös tosi haastavaa, Björk toteaa.

Pedersöressä olisi kenties ollut helpompi jatkaa, mutta Björk sanoo kokevansa, että jos voi olla hyödyksi Luodon seurakunnassa, niin olkoon sitten niin.

VUONNA 1980 syntynyt Björk on kotoisin Luodosta ja palasi juurilleen Pohjanmaalle oltuaan kirkkoherrana Helsingissä Petruksen seurakunnassa vuoteen 2023 saakka. Hän on tullut perheineen Luotoon jäädäkseen, rakennuttanut sinne talon ja viihtyy rannikkoseudulla. Oltuaan kolme vuotta Pedersören kirkkoherrana hän vaihtaa hieman pienempään Luodon seurakuntaan. Pesti alkaa marraskuun alussa.

– Kun olin Helsingissä, siellä sai olla anonyymi pappi kaupan kassajonossa. Luodossa kirkko on keskellä kylää ja kaikki tuntevat papin, tietävät missä hän asuu ja ketä perheeseen kuuluu, kolmen lapsen isä sanoo.

Gradunsa Björk teki seurakunnan uudistamisesta ja kirkkoherran roolista muutoksen toteuttamisesta. Hän tutki viittä seurakuntaa Englannissa ja opiskeli johtajuuden merkitystä seurakunnan hyvinvoinnin kannalta pitkällä aikavälillä.

Luterilaisessa järjestelmässä kirkkoherralla on tärkeä rooli, Björk toteaa, mutta ei niin että kirkkoherra olisi kaikki kaisessa.

– Kirkkoherra on mahdollistaja, joka voi avata ovia ja sulkea niitä. Hän luo mahdollisuuksia tehdä asioita, mutta yksin hän ei ole mitään. Kaikkia työntekijöitä ja seurakuntalaisia tarvitaan.

Björk sanoo onnistuvansa johtajana parhaiten silloin, kun muut saavat loistaa ja kasvaa.

– En ole tilintarkastajatyyppi, vaan isompia linjoja osoittava johtaja. Annan työntekijöiden miettiä yksityiskohtia omilla osa-alueillaan.

BJÖRK SANOO nuorena olleensa jopa kiihkeä ja innokas uudistaja. Hän koetteli jumalanpalvelusmuotojen rajoja ja oli perustamassa nuorille suunnattuja oppipolkuja. Hän innosti nuoria hakeutumaan kirkon töihin muun muassa perustamalla KAULin, Kyrkans Akademi för Unga Ledare.

Vuosien myötä painotus on muuttunut ja kirkkoherrana hän haluaa olla ennen kaikkea koko seurakunnan kirkkoherra. Siinä on myös suurin haaste, koska seurakuntaan mahtuu hyvin erilaisia näkemyksiä. Björk muistuttaa, että Jeesus kehotti meitä pitämään yhtä. Se on kirkon keskeinen sanoma.

– Ehkä olemme unohtaneet tämän ja keskittyneet liikaa yksittäisiin asiakysymyksiin ja jakautuneet eri leireihin ja leimanneet toinen toisemme sen mukaan: hyväksytty, hylätty.

– Haastan kirkkoherrana meidät kaikki rakastamaan niitä, jotka ajattelevat toisin. Meidän on opittava elämään yhdessä, koska se on hyödyllistä ja siinä hiomme toinen toistemme särmiä sileämmiksi.

ONKO TEHTÄVÄ mahdoton?

Ajan henki on meitä vastaan, Björk toteaa.

– Yhteiskunnassa kehityssuunta vetää ihmisiä erilleen omiin kupliinsa klikkausten ja algoritmien kautta. Näemme erilaisia versioita todellisuudesta ja meille syötetään täysin erilaista tietoa samoista asioista. Kohtaaminen on vaikeaa.

Ongelma koskee koko yhteiskuntaa, mutta se ujuttautuu myös kirkkoon.

– Mahdollisuudet onnistua tässä ovat tosi pieniä, mutta Jumala on tehnyt ihmeitä ennenkin. Tarvitsemme hänen Henkeään ja armoaan, jotta rakastaisimme toinen toisiamme.

Mitä sitten kirkkoherra tekee pitääkseen huolta jaksamisestaan, kun elämän ruuhkavuosina ottaa uusia haasteita vastaan?

– Kun käy kuntosalilla, syö terveellisesti ja nukkuu riittävästi, silloin huomaa jaksavansa paremmin. Aina se ei onnistu, kun rutiineja ei ole mahdollista ylläpitää, Björk sanoo.

Lue myös:

Kirkkoherra Teemu Salminen: Sanoma on selvä, mutta sitä on sanoitettava jatkuvasti uudelleen

Yrittäjätaustainen Punkalaitumen uusi kirkkoherra Petri Paasikallio: Empatia on tärkeää myös johtamisessa

Ilmoita asiavirheestä

Oletko jo tilaaja?

Tutustu Kotimaahan. Ensimmäiset kaksi kuukautta
4,90 €/kk,
sitten 9,90 €/kuukausi.

Tilaus jatkuu automaattisesti.


Edellinen artikkeliKirja-arvio: Ville Mäkipelto paikallisti eheytys­hoitojen juurisyyksi konserva­tiivisen raamattu­teologian

Ei näytettäviä viestejä