Jaakko, Sakari ja Mikko Löytyn toinen yhteinen levy Etelätuuli julkaistaan kesällä Herättäjäjuhlilla. Veljekset ovat tehneet musiikkia yhdessä nuoresta pitäen, mutta myös luoneet kukin tahoillaan omat uransa. Runsas vuosi sitten veljekset alkoivat treenata taas yhdessä ihan vain soittamisen ilosta.
– Pian todettiin, että eiköhän me tästä levykin tehdä, Jaakko Löytty kertoo.
Mikko Löytyn mukaan tuntuu hyvältä saada porukka taas kunnolla kasaan. Uusien laulujen tekeminen on innostanut, samoin laulaminen.
– Musiikki on lääkettä paitsi kuulijoille myös itselle.
Yhteisymmärrys levyn musiikillisten ratkaisujen suhteen on syntynyt hämmästyttävän helpolla. Sovituksia ei ole mietitty rationaalisesti, vaan ne ovat syntyneet soittelemalla ja yhteisellä intuitiolla.
– Meidän synergia on saatu varmaan verenperintönä: on samanlainen arvomaailma ja maailmankatsomus, lapsuuden ja nuoruuden äänimaisema, rakkaus tiettyihin artisteihin ja musiikin tyylilajeihin, Sakari Löytty sanoo.
Hänen mukaansa vahva vaikutus on ollut myös lapsuusvuosilla Namibiassa ja niistä syntyneellä luomisen tarpeella.
VELJEKSISTÄ JOKAISELLA on oma musiikillisen tyylinsä, mikä kuuluu osin myös levyllä: mukana on sävellyksiä kaikilta kolmelta. Koossa on folk-country-afro-henkinen sekoitus.
– Siihen on vaikuttanut musa, jota alettiin kuuntelemaan palattuamme Suomeen, Sakari sanoo.
Afromusiikkiin veljekset perehtyivät vasta Suomessa. Namibiassa he kuuntelivat lähinnä eurooppalaisvaikutteista kirkkomusiikkia ja virren veisuuta.
– Varhaislapsuuden elinympäristö ja tunnelma on kuitenkin painunut muistin syövereihin, että voisi tyyliä kutsua Löytty-afroksi, Mikko heittää.
Laulujen sisällöissä kuuluu Ambomaa-tausta, maapallon eteläinen puolisko, lapsuudesta nousevat tarinat ja fiilikset. Tosin ei niinkään tarkat muistot, vaan enemminkin kaipuu toisaalta lapsuuteen, toisaalta tulevaisuuden toivoon, rauhaan. Pohjana on myös kansainvälisyysajattelu, kyky ymmärtää maailmaa yhtenä yhteisenä paikkana.
– Ja on mukana myös vastaiskua kaupallisen populaarikulttuurin syöttämään tietokoneohjelmoituun musaan: vanhan koulukunnan hyvän mielen musaa itse soitettuna, Sakari sanoo.
LEVYLLÄ KUKIN veljeksistä laulaa omat kappaleensa. Vierailijoina ovat kitaristi Jarkka Rissanen, Matilda Löytty, joka soittaa tinapillejä ja huiluja ja laulaa taustoja sekä keyboardisti Tuukka Ojala. Tärkeä rooli on myös äänittäjä Tapio Ylisellä.
Veljekset kiittelevät myös noin 30-vuotista yhteistyötä levyn kustantavan Wideline Musiikin kanssa, joka on mahdollistanut alusta asti ”maallisen gospelin” tekemisen.
– Ei ole pitänyt laulaa vain Jeesuksesta vaan on saanut katsella maailmaa kristittynä taitelijana ja laulaa asioista, jotka tuntuvat tärkeiltä, Jaakko kuvaa.
Uuden levyn sanoituksista suurin osa on Jaakon.
– Monikaan ei ole varsinaisesti hengellinen, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Jaa, on meillä yksi psalmisanoitus.
Ensimmäisen levyn Mandoliini, palmut ja pohjoinen viima (2017) promo ei onnistunut suunnitelmien mukaan. Esiintymisiä ei levyn jatkoksi tullut, koska Sakari lähti lähetystyöhön Namibiaan. Uuden levyn laulut ovat jo soineet Kaipauksen lauluja -keikoilla, joita on luvassa jatkossakin.
Lue myös:
Seurakunnat ovat monin tavoin mukana Oulun kulttuuripääkaupunkivuodessa
Aarne Pelkonen heittäytyy tähtien joukkoon – ”Minun piti tulla ulos kuorestani”
Ilmoita asiavirheestä