Oululainen Iitami Skiftesvik oli pitämässä marraskuisena iltana varhaisnuorten kokkikerhoa, kun Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntamestarin terveiset kerhotilan ovelta saivat hänet mietteliääksi.
Skiftesvik kuuli, että seurakuntakeskuksen yläkerrassa järjestetään parhaillaan koe-esiintymisiä Jeesuksen viimeisistä hetkistä kertovan Via Crucis -esityksen rooleihin. Lukiolaisnuori mietti asiaa hetken ja totesi sitten, ettei hänellä ole mitään menettävää, vaikka tempautuisikin mukaan uudenlaiseen kokemukseen.
– Roolihan sieltä minulle tuli, hän muistelee omaa polkuaan Oulussa pitkäperjantaina esitettyyn Via Crucis -pääsiäisnäytelmään.
Kevään harjoituksissa hän ilahtui huomatessaan, miten erilaisia ihmisiä pääsiäisdraama oli houkutellut mukaan.
– Vaikka teimme Raamattuun perustuvaa näytelmää, ehtona osallistumiselle ei ollut itse kunkin uskon määrä. Jokainen sai liittyä joukkoon omana itsenään. Se tuntui tärkeältä.
Oulun Via Crucista oli tekemässä iso joukko ammattilais- ja harrastajanäyttelijöitä, kuorolaisia sekä avustajia – kaikkiaan noin 360 henkilöä. Esitys oli osa virallista Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 -ohjelmaa.
Via Crucis -esityksen tuottaja ja käsikirjoittaja, pastori Outi Huczkowski näkee suurproduktion yhdeksi tärkeäksi anniksi tulevaisuudelle sen, että draama tutustutti eri taustaisia ihmisiä toisiinsa.
– Mukana oli seurakuntalaisia muun muassa Oulun vapaaseurakunnasta sekä helluntai- ja adventtiseurakunnista. Yhteistreenit tarjosivat monille taiteen ammattilaisille ja harrastajille mahdollisuuden esitellä omaa osaamistaan.
Huczkowskin mielestä tutummiksi tulemista kannattaisi hyödyntää jatkossa esimerkiksi jonkin uuden kristillisen taideprojektin toteuttamiseksi.
Katunäytelmään osallistui myös Oulun seurakuntien Rohkeasti rinnakkain -hankkeen kuntouttavan taiteen teatteriryhmä. Projektipäällikkö, pastori Heikki Kerätär uskoo, että mukana oleminen suuressa kokonaisuudessa vahvisti ryhmään kuuluvien, haastavassa elämäntilanteessa elävien ihmisten tunnetta omasta arvosta ja paikasta yhteisössä.
OULUN SEURAKUNNAT ovat monilla tavoin mukana Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 virallisessa ohjelmatarjonnassa.
Esimerkiksi Oulun tuomiokirkossa on vuoden loppuun saakka koettavissa päivittäin taitelija Andrew Melchiorin The Logos -äänitaideteos, joka tuo kuunneltavaksi miljardeja vuosia vanhat avaruuden äänet.
Kyse on avaruuden mystisistä signaaleista, jotka on muutettu kuunneltavaksi musiikiksi ja yhdistetty tarinalliseen sävellykseen. Tuomiokirkossa voi pysähtyä hetkeksi maailmankaikkeuden äärelle, kuvailee Melchior itse teoksensa tarkoitusta.
Yksi virallinen kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtuma on myös Kuulevat kasvot -taidehanke. Karjasillan kirkon urkujen puupilleihin maalataan viidettoista ihmiskasvot puun syitä ja oksakohtia hyödyntäen.
– Kasvot pilleissä muistuttavat ihmisten yhtäläisestä arvosta. Rukouksessa pyydämme, että ”Herra kirkastaisi meille kasvonsa”, Karjasillan seurakunnan kanttori ja taidehankkeen ideoija Juha Soranta kertoo.
Sorannan mukaan maalattujen kasvojen taustalla voi nähdä teologiaa: Raamatun opetuksen Kristuksen kasvoista ihmisissä, joiden ohi kuljemme kohtaamatta heitä.
Taideteokset tekee oululainen kuvataiteilija Anja Kurikka. Maalauksiin urkujen sisällä pääsee tutustumaan 1. adventtina.
– Kasvoilla koristellut urkupillit ovat harvinaisuus maailmanlaajuisesti, Soranta toteaa.
OULUN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN kirkkoherra, tuomiorovasti Satu Saarinen toivoo, että kulttuuripääkaupunkivuosi jättää seurakuntiin avointa ja innostunutta suhtautumista taiteisiin ja alan toimijoita kohtaan.
– Taide tuo lohtua ja toivoa murrosta elävän maailman keskelle. Musiikki on yksi taiteen muoto, joka yhdistää ihmisiä raja-aitojen rakentamisen sijaan. Taiteen äärellä kaikenikäiset voivat kokea elämyksiä, joita tarvitsemme arjessa.
Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 näkyy myös Oulun lähiseurakunnissa. Limingan kirkon 200-vuotisjuhlavuoden vietto syyskuussa on osa Oulu2026-tapahtumia samoin kuin kirkkoarkkitehtuuria esittelevä Kirkkovalot2026-valotaideteos marraskuussa Limingan, Tyrnävän ja Kempeleen alueilla.
– Monia kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia olemme tehneet yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa. Kokemusten jälkeen yhteistyö heidän kanssaan on jatkossa vielä luontevampaa, arvioi Limingan kanttori Mika Kotkaranta.
Lue myös:
Oulun tuomiokirkossa avautuu avaruuden äänimaailma
Näyttely kertoo saamelaisen kulttuurin kauneudesta, sitkeydestä ja elinvoimasta
Ilmoita asiavirheestä