Kymmenen nuorta sai viime sunnuntaina kasteen Oulussa Pyhän Andreaan kirkossa järjestetyssä Karjasillan seurakunnan rippikoululaisten kastemessussa. Kyse on harvinaisuudesta, sillä yleensä riparilaisia kastetaan vihkihetken tapaan perätysten tai heille järjestetään yksi yhteinen kastepäivä, sanoo seurakuntapastori ja vt. kappalainen Iida Glumoff. Hän on myös seurakuntansa rippikouluvastaava.
– Isoin ero kastemessussa muihin rippikoululaisten kastepäiviin on se, että tilaisuus on avoin koko seurakunnalle.
Glumoff iloitsee oman seurakunnan kastettavien rippikoululaisten määrän tuplaantumisesta edellisvuosiin nähden.
– Rippikoululaisten kastemessu on minulle yksi vuoden parhaita työpäiviä ja hyvin iloinen tilanne. Hetken pyhyyden aistii eri tavalla, kun kastettava on omin jaloin kävellyt alttarille.
VALTAKUNNALLISESTI RIPPIKOULUN yhteydessä kirkkoon liittyneistä kastettiin 1 131 nuorta vuonna 2024. Kastettujen nuorten rippikoululaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia. Oulussa rippikoululaisia oli viime vuonna 2 271. Heistä kastamattomia oli 40 nuorta, kun tänä vuonna määrä on 61.
Oulussa vauvana kastettujen määrä kääntyi selkeään laskuun viisitoista vuotta sitten. Sen Glumoff arvioi yhdeksi syyksi kastettavien rippikoululaisten määrän nousuun. Hän uskoo trendin jatkuvan lähivuosina samansuuntaisena.
– Jos kastamattomia rippikoululaisia ei tule, olemme epäonnistuneet siinä, että nuori saa itse valita, osallistuuko rippikouluun vai ei.
Nyt kastetut nuoret osallistuvat rippileirille tulevana kesänä. Yksi kastetuista oli rippikoululaisen pari vuotta nuorempi pikkusisarus.
– Meillä on tavallinen kastemessu kolme kertaa vuodessa, mutta ne ovat profiloituneet vauvojen tai pienten lasten kasteisiin.
NYKYINEN IIN kirkkoherra Ulla Mitrunen vaikutti erityisesti Karjasillan seurakunnan kastemessuperinteeseen työskennellessään seurakunnassa. Glumoffin aloittaessa työnsä Karjasillan seurakunnassa neljä vuotta sitten, hänelle oli tärkeää jatkaa kastemessuperinnettä ja laajentaa sitä riparilaisten kastemessuksi.
– Kirkossa riittää pyyntö tulla kastetuksi. Jumala on kutsunut näitä nuoria jo tähänkin asti. Kastemessussa iloitsevien joukko on paljon isompi kuin perheen lähipiiri.
Kymmenkunta vuotta sitten kastamaton riparilainen oli Glumoffin mukaan vielä poikkeus.
– Silloin oli ajatus, että rippikoulu pitää olla käytynä ennen kastetta. Vanhemmat saattoivat pyytää anteeksi, kun lapsi on jäänyt kastamatta.
Nykyisin piispainkokouksen ohjeistuksen mukaan kasteen voi ottaa ”kesken rippikoulumatkan”, kun nuori on käynyt rippikoulua viisi tuntia. Glumoff kertoo rippikouluun osallistuville jo ennakkoon kastamisen mahdollisuudesta.
– Kastettavassa nuoressa voi nähdä myös itsensä ja muistaa omaa kastettaan eri tavalla kuin vauvassa, Glumoff sanoo.
KAHDEKSASLUOKKALAINEN Hilma Mäntynen, 14, oli yksi kastetuista riparilaisista. Hänen lähipiiristään juhlassa oli mukana kaksoisveli, sisar- ja velipuoli, vanhemmat, kummi, paras kaveri, mummo ja ukki.
– Siellä oli tosi mukava tunnelma, tunsin itseni tervetulleeksi. Oma kaste oli innostavin hetki. Oli iso juttu tulla Jeesuksen opetuslapseksi.
Mäntynen oli kuullut hengellisistä asioista katoliseen kirkkoon kuuluvalta luokkakaveriltaan. Hän halusi osallistua riparille kavereittensa tavoin. Erityisesti Mäntystä mietityttää kuoleman jälkeinen elämä.
Mäntysen vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, mutta heille sopi hyvin tyttären osallistuminen rippikouluun ja kasteelle.
– Olin ihan innoissani, että saan kasteen. Kaveripiirissäni uskonto on aika iso juttu, joten he olivat iloisia puolestani. Katolinen kaverini käy joka viikko kirkossa.
Salibandya ja kuntosalia harrastava Mäntynen odottaa juhannusviikon Juuman leirikeskuksen riparilta varsinkin uusiin ihmisiin tutustumista.
Lue myös:
Turussa iso yhteiskaste: 30 rippikoululaista kastettiin loppiaisena Henrikinkirkossa
Riparikasteiden yleistymisellä on myös ekumeenisia vaikutuksia – ”Tästä voi tulla uusi yhtymäkohta”
Ilmoita asiavirheestä