”Tänä hetkenä, jolloin olen valmis luopumaan roolistani vetäytyäkseni syrjään näyttämöltä, en juuri huolehdi suosionosoituksista. Tiedän, ettei sitä roolia, jota olen esittänyt, ole hahmoteltu teatterin tavallisten sääntöjen mukaan.”

Näin kirjoitti kuningatar Kristiina (1626─1689) luopuessaan kruunusta 1654, ennen kääntymistään katoliseen uskoon. Katkelma on Peter Englundin teoksesta Kuningatar Kristiina.

Uuden ajan alussa usko ei ollut yksityisasia, vaan se kuului koko valtakunnalle. Ruotsi, johon Suomikin tuolloin kuului, oli siirtynyt ensimmäisten joukossa luterilaiseen uskoon jo 1520-luvulla Kustaa Vaasan johdolla. Vaikka Ruotsi oli virallisesti hyvin luterilainen, oli katolisella uskolla kannattajia maassa.

Toisaalta 1500- ja 1600-luku eivät olleet Euroopan uskontohistorian näkökulmasta erityisen rauhallisia vuosisatoja. Reformaation ja katolisen vastareformaation sekä uskonsotien aika sisälsi monia ristiriitoja eri tavoin uskovien välillä.

Katariina sovitteli uskonkiistaa paavin kanssa

Puolalainen ja katolilainen Katariina Jagellonica (1526─1583) kruunattiin Ruotsin kuningattareksi Kustaa Vaasan pojan Juhana III:n vaimona vuonna 1569.

Katariina tunnettiin hartaana uskovana. Hänen mukanaan valtakuntaan muutti kolme katolista pappia 1560-luvun alussa. Hän harjoitti uskoaan hienovaraisesti yksityisissä kappeleissa, joita hän sai käyttöönsä linnoissa Suomessa ja Ruotsissa. Esimerkiksi Turun linnan kappeli muutettiin katoliseksi Katariinan tuomilla esineillä. Näihin kuului ehtoollisleipä- ja vihkiastiat, messukirja ja kynttilänjalat. Kuningaspari vieraili usein myös Vadstenan luostarissa.

Vaikka Katariina oli varovainen sanoissaan, hän tuki maassa olevia katolilaisia maallikoita eri tavoin. Hän myös muisti testamentissaan katolisen kirkon pappeja ja seminaaria.

Kuningaspari piti yhteyttä paaviin ja yritti ratkaista omia valtaan, rahaan ja uskoon liittyviä haasteitaan. Paavin kanssa ongelmia aiheuttivat monet käytännön kysymykset, joissa Ruotsin kuningaspari halusi noudattaa luterilaiseksi koettua tapaa. Paavin kanssa keskustelua käytiin ainakin ehtoollisesta, pappien avioliitoista ja kansankielisistä messuista.

Paavi ei ollut valmis joustamaan Katariinan ja Juhanan toivomilla tavoilla, ja näiden sovitteluyritysten vuoksi myös Katariinan uskoa epäiltiin. Aktiivisesta kirjeenvaihdosta ja diplomaattisista ponnisteluista huolimatta Katariina ja Juhana eivät saaneet aikaan haluamiaan ratkaisuja.

Kristiina jätti kruunun ja luterilaisen uskon

Seuraavalla vuosisadalla Ruotsia kuohutti kuningatar Kristiinan toiminta. Hän jätti tunnetusti sekä kruununsa että vanhan uskonsa.

1600-luvulla Ruotsista oli tullut sotien seurauksena suurvalta. Linja katolista uskoa kohtaan oli tiukentunut, ja maan ilmapiiri muuttunut. 1500-luvulla Ruotsissa vielä totuteltiin uuteen uskoon, kun 1600-luvun puolivälissä tilanne oli vakiintuneempi. Ruotsissa oli yhä käytössä katolisia tapoja, mutta vuonna 1617 katoliseen uskoon kääntyminen kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla. Kuolemantuomioita myös toteutettiin.

Ruotsi eli puhdasoppisen kristillisyyden aikaa, jolloin oikeaa uskoa ja elämää valvottiin tarkkaan. Maa osallistui Euroopassa 1600-luvun alkupuolella 30-vuotiseen sotaan Kristiinan isän Kustaa II Aadolfin johdolla. Sankarikuningas menetti tuolloin henkensä taistelussa katolilaisia vastaan.

Kristiinan kääntyminen katoliseen uskoon oli siis ruotsalaisille skandaali pahimmasta päästä.

Kristiina on hämmentänyt aikalaisten lisäksi myös tutkijoita, jotka ovat päätyneet varsin erilaisiin lopputuloksiin arvioidessaan hänen toimintansa syitä. Osa on nähnyt kääntymisen taustalla harrasta uskoa, osa taas pyrkimyksen varmistaa asema Euroopassa.

Kristiinasta tuli kuningatar jo 6-vuotiaana. Muotokuvan maalasi hieman ennen vallasta luopumista ranskalainen taiteilija Sébastien Bourdon.
Kuva: Wikimedia commons

Kaksi sivistynyttä kuningatarta

Molemmat kuningattaret saivat aikanaan erinomaisen koulutuksen.

Katariina Jagellonica oli kasvanut yhdessä Euroopan hienoimmista hoveista. Katariina toikin ennen kuningatarkauttaan Turun linnaan loistokkuutta ja täällä ennennäkemättömiä tavaroita, kuten hopeahaarukoita. Hänen ansiostaan Juhanan ja Katariinan hovissa Turussa elettiin hetki renessanssiloistoa.

Eurooppalaisen kuningassuvun edustajana Katariinalla oli myös yhteyksiä moniin eurooppalaisiin hoveihin. Sivistynyt nainen osasi saksaa, puolaa, italiaa ja latinaa.

Kristiinan aikaista Ruotsia on kutsuttu Euroopan kulttuurikeskukseksi. Kristiina oli suuri teatterinystävä, ja hän rakennutti Tukholman kuninkaanlinnaan teatterin. Monipuolisesti sivistyksestä kiinnostunut kuningatar kutsui hoviinsa eurooppalaisia tiedemiehiä ja filosofeja. Heistä tunnetuin oli René Descartes.

Kristiina tunnetaan myös Turun akatemian perustamisesta. Kuningatar luki ahkerasti hoviin saatua kirjallisuutta, jota kerättiin maahan eri puolilta Eurooppaa. Kielitaitoinen Kristiina halusi haastaa omaa ajatteluaan, ja tämä sai aikaan uskoon liittyvien kysymysten pohtimisen.

Jesuiitat käännyttivät Kristiinan

Kristiina luopui kruunusta vuonna 1654, muutti maasta ja kääntyi salaa katoliseksi. Virallinen kääntyminen tapahtui seuraavana vuonna.

Ratkaiseva käänne oli tapahtunut jo pari vuotta aiemmin. Ruotsiin saapui vuonna 1652 kaksi jesuiittaa, joiden kanssa kuningatar keskusteli seuraavina kuukausina. Jesuiitat ovat aktiivista lähetystyötä tekevä katolisen kirkon veljeskunta, ja Kristiina teki tiettävästi päätöksen kääntymisestä keskusteltuaan näiden jesuiittojen kanssa.

Kiinnostavaa on, että jesuiitoilla oli merkittävä rooli myös edellisellä vuosisadalla. Katariinan noustua Ruotsin kuningattareksi monet näkivät, että tässä olisi mahdollisuus Ruotsin kääntämiseksi takaisin katoliseksi. Tätä tehtävää varten maahan saapui jesuiittoja 1570-luvulla. Vaikka käännytystyö onnistui, ei koko maan suunta muuttunut.

Luovuttuaan kruunusta Kristiina vietti loppuelämänsä eri puolilla Eurooppaa haluten varmistaa itselleen sopivan aseman. Ruotsiin Kristiina palasi 1660-luvulla kaksi kertaa. Tämä ei sujunut ongelmitta, sillä hänen katolinen pappinsa karkotettiin maasta.

Paaville Kristiinan kääntyminen oli voitto. Kristiina kävi kirkoissa, mutta ei muuten halunnut hurskaan naisen rooliin. Vaikka Kristiinalla oli tiiviit suhteet paaveihin ja hänet otettiin Roomassa näyttävästi vastaan, eivät paavit olleet aina tyytyväisiä Kristiinan toimintaan. Kristiinan kirjoituksissa uskonnollinen sävy alkoi lisääntyä vasta hänen viimeisinä vuosinaan.

Kristiinasta on tehty useita kirjoja, elokuvia ja esityksiä. Katariina Jagellonica on parhaillaan aiheena Turun linnassa avatulle uudelle koko perheen näyttelylle Prinsessan matka.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Antoisia lukuhetkiä!