Vuonna 2023 perustoimeentulotukea sai noin 37 2000 henkilöä ja 26 0000 kotitaloutta. Perustoimeentulotuen saajat ovat toisiksi suurin ryhmä taloudellisen sosiaaliturvan kokonaisuudessa. Petteri Orpon (kok.) iloisten veikkojen tavoitteena on syksyyn 2025 mennessä vahvistaa ne toimenpiteet, joilla perustoimeentulotuen saajien määrä puolittuu. Sivutuotteena työllisyys kasvaa ja Suomen julkinen talous vahvistuu.
KELASTA KUULUU kuitenkin huolestuttavia uutisia. Kelan arvion mukaan tänä vuonna perustoimeentulotuen piiriin tulee 25 000 uutta taloutta. Tähän vaikuttavat esimerkiksi työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset sekä opintotuen indeksijäädytykset. THL toteaa raportissaan saman: leikkausten johdosta perustoimeentulotukea tarvitsevien määrä kasvaa 27 prosenttia, eli noin 100 000 ihmisen verran.
Miten tämä lisää työllisyyttä? No tietenkin niin, että hallitusohjelmassa kaavaillaan toimeentulotuen velvoittavuutta. Perustoimeentulotuen saajaa voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan työtä jopa oman asuinhalueensa ulkopuolelta, mikäli työtehtäviä on saatavilla. Omaa puhtiaan työllistymistalkoisiin tuovat myös työttömyyskorvauksen suojaosuuden poistuminen ja omavastuuajan pidentyminen.
Malmin seurakunnassa lähtökohta diakonisen taloudellisen avun saamiselle on, että ihminen on ensin hakenut kaikki hänelle kuuluvat sosiaaliturvaetuudet. Minimissään tämä tarkoittaa perustoimeentulotukea sekä kunnan sosiaalitoimen täydentävää toimeentulotukea.
Malmilla diakoniatyön taloudellista apua saavista asiakkaista yli 90 prosenttia onkin perustoimeentulotuen piirissä. Heistä valtaosa turvautuu perusosan ulkopuolisissa tarpeissa sosiaalitoimen täydentävään toimeentulotukeen. Ja silti Malmilla avustettiin taloudellisesti lähes 60 000 eurolla vuonna 2023.
HALLITUS TIETÄÄ HYVIN, että nykyinen perustoimeentulotuen taso ei ole reaaliarvoltaan riittävä. Esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on suosittanut Suomelle perustoimeentulotuen tason nostamista. Silti toimeentulotuen saajien asema tulee heikentymään tulevina vuosina entisestään.
Se, että diakoniatyössä paikataan yhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja, ei ole uutta. Helsinkiläiset diakoniatyöntekijät luovuttivat viime syksynä kannanoton eduskunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle Krista Kiurulle (sd.). Kannanottoja tarvitaan jatkossa enemmän kuin aikoihin, jotta diakoniatyön tosielämästä kerättyyn tietoon perustuva huoli saadaan aidosti päättäjien korviin.
Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!