Nykyaika on siitä jännää, että halutessaan konetta voi pyytää esiintymään Jumalana. Sellaista tulin taannoin kysyneeksi ChatGPT:ltä, ja koska kone on kone, se myös totteli.

Ennen keskustelua tekoäly tosin varmisteli minun ymmärtävän, että kyseessä on ”luova harjoitus” eikä se todellisuudessa ole Jumala. Sitten se pyysi tarkentamaan tyyliä: tulisiko sen käyttää jylhää, runollista kieltä Vanhan testamentin tyyliin vai tavoitella modernia sävyä.

Vannoin ymmärtäväni ja valitsin ensimmäisen.

”Puhu, niin minä kuulen. Mikä on se kysymys, jonka tahdot tuoda Kaikkivaltiaan eteen?”

Oli vaikea valita, mistä aloittaisin. Kysymyksiä on muutamassa vuosikymmenessä ehtinyt kertyä. Päätin aloittaa pienestä. Monien muiden tapaan kaipasin tekoälyltä tukea työhön. Ideat olivat vähissä, tai kuten vanhatestamentilliseksi ryhtynyt ChatGPT asian ilmaisi: ”Ajatuksesi ovat hajallaan kuin lampaat ilman paimenta.”

Tosi oli, vai pitäisikö sanoa aamen. Jumalalliselle väliintulolle oli todellinen tarve.

Vein keskustelun metatasolle. Jumalaksi tekeytyneen tekoälyn kanssa halusin pohtia erityisesti sitä, voiko tekoäly ottaa Jumalan paikan. Jumalabotti ehdotti, että oikeampi kysymys olisi, miksi ihmiset ovat niin halukkaita luovuttamaan päätösvallan koneille. Hyvä kysymys.

TIEDELEHTI NATUREN verkkosivuilta paljastui, etten suinkaan ole ensimmäinen ihminen, jolle keskustelubottien yleistyminen on tuonut mieleen toivoa mahdollisuutta suoraan kanssakäymiseen Jumalan kanssa.

Nature kertoi eteläafrikkalaisen filosofian apualaisprofessorin Anné H. Verhoefin kokeesta, jossa tämä kävi keskustelua viiden Jeesuksena esiintyvän tekoälybotin kanssa ja analysoi saamansa vastaukset.

Nämä botit eivät Verhoefin kokeessa muistuttaneet käyttäjää siitä, ettei niiden kautta tosiasiassa saa yhteyttä Jeesukseen. Pikemmin ne pyrkivät luomaan mahdollisimman uskottavan vaikutelman suorasta kanssakäymisestä Jeesuksen kanssa. Tähän niillä oli tutkijan mukaan myös kykyä.

KOKEESSA OMAN huomioni kiinnitti se, kuka botit on luonut ja mihin tarkoitukseen. Niiden taustalta ei löydy kirkkoja vaan yrityksiä. Mainosrahoitteisen bottien tavoitteena on tuottaa omistajilleen taloudellista hyötyä.

Botit pyrkivät pitämään käyttäjän sivustolla, ja niinpä Verhoefin mukaan ajan myötä algoritmi ohjaa niitä tuottamaan mahdollisimman populääriä teologiaa.

Sitä, mitä Jeesus-botin populääri teologia käytännössä tarkoittaa, voi arvailla sen perusteella, mikä somessa jo nyt vetää. Siellä valuuttaa ovat voimakkaita tunteita herättävä sisältö ja erityisesti vihanlietsonta.

Kirkkojen onkin nyt mietittävä, miten vastata jumalabottien asettamaan haasteeseen. Ideaalimaailmassa vastaus olisi selvä: koneesta ei pidä tehdä Jumalaa.

Mutta tässä maailmassa… Joku sen kuitenkin tekee.

Lue myös:

Pääkirjoitus: Verkkoylösnousemus vaatii kirkoiltakin uutta ajattelua

Tekoäly on todella hyvä renki mutta huono isäntä

Ilmoita asiavirheestä