Amerikan Yhdysvallat viettää 4.7. itsenäisyysjulistuksensa 250-vuotisjuhlallisuuksia. Vuonna 1776 itsenäistynyt kansakunta käy juhlallisuuksiin sisäisesti riitaisena ja pahasti jakautuneena.
Yhdysvaltoja seuraavan on hyvä ymmärtää, että suuri kansakunta syntyi vallankumouksessa ja katkoi siteitään eurooppalaisiin poliittisiin ja uskonnollisiin perinteisiin jo varhain. Esimerkiksi valtiokirkot kiellettiin perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä jo vuonna 1791.
Monet Yhdysvaltojen valistushenkisistä perustajaisistä olivat deistejä tai ei-tunnustuksellisia. Silti Yhdysvaltoja on vaikea kuvitella ilman kristinuskoa.
Yhdysvaltojen valtiollisen järjestelmän, vallitsevien arvojen, kansalaisuskonnon ja perinteisen elämäntavan taustalla piilevä eetos on länsimaidenkin mittapuulla harvinaisen ja avoimen uskonnollinen. Ja vaikka sitä ei maan luonnetta määritelleissä itsenäisyysjulistuksessa (1776) ja perustuslaissa (1787) erikseen mainitakaan, on USA ollut nimenomaan kristillinen.
Tämä kristillinen arvopohja ei kuitenkaan ole koskaan estänyt Yhdysvaltoja olemasta uskonnollisesti moni-ilmeinen. Vaikka protestanttisuus antaa maalle edelleen enemmistön uskontona myös vahvan kulttuurisen leiman, on myös katolilaisia ja muiden kirkkojen ja uskontojen kannattajia paljon.
Valtio ei Yhdysvalloissa tue eikä verota uskonnollista toimintaa.
Uskonnonvapauden kannalta Yhdysvallat on jo kauan ollut maa, josta moni muu maa voisi oppia. Liekö sekään sattumaa, että amerikkalaiset ovat kauan olleet suurimpia lähetys- ja kehitysyhteistyön tekijöitä ja rahoittajia.
Ajatus tästä amerikkalaisesta lähetystehtävästä on kauan säteillyt myös politiikassa ja kulttuurissa.
JO 1600-LUVUN Uuden Englannin puritaanit loivat uskonnonvapautta edustavan uuden mantereen eetokseen ajatuksen ”kaupungista vuoren laella”. Vuorisaarnasta lainatun idean mukaan Amerikka tarjosi esikuvan toivosta, myös uskonnonvapaudesta muulle maailmalle.
Eurooppa oli tuohon aikaan täynnä paavien sekä protestanttisia kirkkoja hallitsevien ruhtinaiden ja kuninkaiden valtaa. Uskonnonvapautta ei juuri tunnettu ja vähemmistöjä pakeni sortoa Amerikkaan.
Ajatus tästä amerikkalaisesta lähetystehtävästä on kauan säteillyt myös politiikassa ja kulttuurissa. Uusi kansakunta on myös ottanut vastaan kymmeniä miljoonia maahanmuuttajia merten takaa. Uusien taloudellisten mahdollisuuksien ohessa vapaus uskoa on motivoinut tulijoita. Amerikkalaisuus on muutenkin maistunut maailmalla.
Amerikkalaisia ovat kansakunnan diversiteetissä kauan yhdistäneet juuri uskonnollisuus sekä edellä mainitut perustajaisien ”pyhät” kirjoitukset vapaudesta, oikeuksista, tasa-arvosta, demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta ja valtion turvaamasta yksilön pyrkimyksestä onneen.
Tähtilipun kansaa voi olla Euroopasta katsoen joskus vaikea ymmärtää, mutta tunne lienee molemminpuolinen. Maailman kannalta olisi parasta, jos länsimaailman eri osat kaikesta huolimatta löytäisivät edelleen riittävästi yhteistä pohjaa, jossa sen vahvimmat hirret ovat kristinuskon kannattelemia.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä