Suomen evankelis-luterilainen kirkko toivoo seuraavan hallituksen ottavan huomioon niitä kokemuksia, joita seurakunnissa on kertynyt ihmisten arkielämästä. Kirkon hallitusohjelmatavoitteisiin on kirjattu ehdotuksia, jotka koskevat mm. lapsiperheköyhyyden vähentämistä, nuorten tulevaisuususkon vahvistamista ja työllistymisen esteiden purkamista.
Kirkko esittää mm. sosiaaliturvan indeksikorotusten palauttamista ja perustason mielenterveyspalvelujen vahvistamista. Ikääntyneille pitäisi antaa mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään kotihoidossa tai lähellä omaa elinympäristöään. Saattohoidon pitäisi olla yhdenvertaista.
Tavoitteisiin on kirjattu myös ”nuorten yksinäisyyden ehkäisy”, mutta mitään konkreettisempaa tästä ei ole mainittu. Vaikuttamisen johtaja Stiven Naatus Kirkkohallituksesta sanoo, että kirjauksella on haluttu nostaa nuorten tilanne esille, jotta siihen liittyvää kehitystä seurattaisiin.
− Osa nuorista uhkaa syrjäytyä. Tulevaisuuden kehityksen kannalta tähän pitää kiinnittää huomiota.
KIRKKO NOSTAA esille myös ns. paperittomien kohtelun. Tavoitteeksi on asetettu ”väylän avaaminen oleskelulupaan työn kautta myös paperittomille”. Naatuksen mukaan tämä liittyy siihen, että Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa muualta ja kehitykseen liittyy myös ilmiöitä, joita voi kutsua hyväksikäytöksi. Paperittoman ihmisen voi olla hyvin vaikea itse vaikuttaa tilanteeseensa.
− Kirkon tehtävänä on nostaa esille niitä, joita muut eivät näe. Pitää löytää keinoja, joilla näille ihmisille avautuu väyliä päästä osaksi yhteiskuntaa, Naatus perustelee kirjausta.
Hallitusohjelmatavoitteissa otetaan kantaa myös kouluissa annettavaan uskonnonopetukseen. Opetuksen pitää tapahtua ”positiivisen uskonnonvapauden ilmapiirissä”, jossa oppilaan oma uskonto otetaan huomioon.
Stiven Naatus sanoo, että kirjaus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun, jota on käyty katsomusaineista. Kirjauksella ei kuitenkaan oteta kantaa opetuksen järjestämisen malliin, vaan kyse on periaatteellisesta tavoitteesta.
− Kouluopetuksen pitää turvata mahdollisuus saada tietoa uskonnoista. Uskontojen tuntemuksen merkitys ei ole vähenemässä.
Tavoitteiden mukaan kirkko painottaa uskonnonvapauden turvaamista. Se on perusoikeus ja uskonnolliset yhteisöt on tunnistettava osana yhteiskuntaa.
Viittaako kirjaus siihen, että uskonnonvapaus on Suomessa uhattu?
− Ei ole uhattuna, mutta yhteiskunta on muuttumassa. Uskonnot tulevat eri tavalla näkyviin ja perinteinen käsitys uskonnosta muuttuu. On tärkeää nostaa esille se, että ihmisillä on oikeus katsomukseen ja että uskonnolliset toimijat ovat osa yhteiskuntaa.
TAVOITTEISSA NOSTETAAN esille myös kirkon hoitamat julkiset tehtävät ja niiden rahoituspohja. Hautaustoimi, kulttuuriperinnön ylläpito ja väestökirjanpito ovat lakiin perustuvia ja kirkolle annettuja julkisia tehtäviä. Kirkko esittää tehtävien rahoituspohjan turvaamista ja ”sääntelyn ajantasaistamista”.
Tarkoittaako sääntelyn ajantasaistaminen sitä, että kirkko haluaisi luopua joistain tehtävistä?
− Emme tavoittele muutoksia nykyisiin tehtäviin. Kirkko on hoitanut tehtävänsä mielellään ja kustannustehokkaasti. Sääntelyssä on kuitenkin paljon sellaista, joka ei vastaa nykytodellisuutta, ja se pitää käydä läpi, Naatus sanoo.
− Samalla on löydettävä ratkaisu tilanteeseen, jossa kirkon jäsenistö joutuu yhä enemmän rahoittamaan kaikkia kansalaisia palvelevia tehtäviä.
Kirkon hallitusohjelmatavoitteita ei ole laadittu ainoastaan ensi vuoden kevään hallitusneuvotteluja varten. Tavoitteita esitellään eri yhteyksissä puolueilla ja yhteiskunnallisille vaikuttajille. Kirjausten toivotaan nousevan julkiseen keskusteluun matkan varrella jo ennen ensi kevättä.
− Myös seurakunnat voivat käyttää näitä teemoja niiltä osin kuin ne luontevasti sopivat niiden omaan työhön, Stiven Naatus sanoo.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä