Kirkon jäsenkehitystä on seurattu jo pitkään mediassa kiinnostuneina ja kirkossa enemmän tai vähemmän kauhistuneina.

Takavuosina erityisen tarkkaan raportoitiin kirkosta eroamisia. Yhä kirkosta erotaan, mutta ilmiö on siinä määrin vakiintunut, ettei se enää näy otsikoissa.

Kirkon nelivuotiskertomuksesta selviää, että päättyneellä tarkastelujaksolla 2020–2023 eroajia oli jopa hieman enemmän kuin sitä edeltäneellä kaudella, kaikkiaan 223 000.

Toisaalta ovi käy toiseenkin suuntaan. Kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi kuluneella nelivuotiskaudella peräti viidenneksellä. Vuosina 2020–2023 heitä oli lähes 80 000.

Kastetilaston käyrä osoittaa kuitenkin kohti x-akselia. Nyt vauvoista kastetaan suurin piirtein joka toinen.

Viimeisimpänä huomio on kiinnittynyt nuorten miesten ja naisten erilaiseen suhteeseen kirkkoon.

Suomi kansainvälistyy mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko on yhä kotimaisia kieliä puhuvien, luterilaisen kulttuurin kasvattien yhteisö. Syystä tai toisesta maahanmuuttajista ei tule kirkon jäseniä.

KIRKON JÄSENMÄÄRÄSTÄ puhuttaessa paljon vähemmän huomiota on kiinnitetty koko väestöä koskeviin trendeihin.

Viime vuonna Suomessa syntyi hieman alle 43 000 vauvaa. Se oli vähemmän kuin koskaan ennen mittaushistoriassa. Samaan aikaan tänne muutti ulkomailta 79 000 ihmistä. Se oli enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen mittaushistoriassa.

Nyt lähes joka kymmenes suomalainen on syntynyt jossain muualla kuin Suomessa.

Kirkon jäsentilastoissa tämä ei kuitenkaan näy. Nelivuotiskertomuksen mukaan luterilaisen kirkon jäsenistä ulkomailla oli viime vuoden lopussa syntynyt vain 1,2 prosenttia.

Luku on sama kuin neljä vuotta aikaisemmin. Näin siis siitä huolimatta, että ulkomailla syntyneiden osuus koko väestöstä on tuona aikana kasvanut runsaat pari prosenttiyksikköä.

Suomi kansainvälistyy mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko on yhä kotimaisia kieliä puhuvien, luterilaisen kulttuurin kasvattien yhteisö. Syystä tai toisesta maahanmuuttajista ei tule kirkon jäseniä.

Kaikki tulijat eivät tietenkään ole kristittyjä, mutta myös kristityt löytävät oman seurakuntansa jostain toisesta tunnustuskunnasta. Ulkomailla syntyneiden osuus katolilaisista, ortodokseista, metodisteista, baptisteista, helluntailaisista sekä vapaakirkkojen jäsenistä on kasvanut.

Kristuksen kirkon näkökulmasta on kai yhdentekevää mistä kirkosta tänne tulevat hengellisen kotinsa ja seurakuntansa löytävät.

Mutta jos Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenkehitys ja tulevaisuus kiinnostaa, niin ulkomailla syntyneiden osuus jäsenistä on se luku, johon katseeni kiinnittäisin.

On selvää, ettei sisäänpäin lämpiävällä syntyjään suomalaisten kirkolla ole tulevaisuutta.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä