Hussein ei pitänyt ääntä itsestään, mutta Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala yritti pitää. Hiljainen mies oli kääntynyt Suomessa kristityksi, mutta hänen asiaansa käsitelleet viranomaiset eivät uskoneet sitä.
Huhtala esitti viime vuoden lokakuussa Kotimaa-lehdessä ja muuallakin, että kääntyneille rippikoulua pitäneet, heidät kastaneet ja heidän rinnallaan kulkeneet seurakuntien työntekijät katsottaisiin luotettaviksi arvioimaan vakaumuksen aitoutta turvapaikasta päätettäessä.
Seurakuntien työntekijöillä on usein myös paljon tietoa siitä, millaiseen vaaraan kotimaahansa palautetut henkilöt joutuvat islamista luovuttuaan.
Viranomaiset eivät näytä käsittävän, millaiseen tilanteeseen ihminen joutuu Irakin kaltaisessa maassa
Heikkokuntoinen Hussein sai pian tarinansa julkaisemisen jälkeen kyydin Helsinki-Vantaalle ja sieltä lentolipun Irakiin. Palvelut päättyivät Bagdadin lentoasemalle.
Huhtalan mukaan viranomaiset eivät näytä käsittävän, millaiseen tilanteeseen ihminen joutuu Irakin kaltaisessa maassa, jos suku on sanoutunut hänestä irti ja pahimmassa tapauksessa etsii luopiota tappaakseen tämän.
Myös Hussein oli saanut tappouhkauksia, mutta hänen asiaansa käsitellyt Turun hallinto-oikeus piti uhkauksia väärennettyinä.
Ensimmäiset päivät Hussein piileskeli Bagdadin kaduilla. Ystävät Suomessa saivat hänet yhytettyä paikallisen pastorin kanssa. Luotettavan paikallisen kristityn avulla Husseinille pystyttiin toimittamaan avustusta, ja häntä autettiin siirtymään vähemmän vaaralliselle alueelle pohjoiseen.
KAISA HUHTALAN LÄHIPIIRISTÄ on palautettu kahdeksan kääntynyttä. Moniin hän pitää säännöllisesti yhteyttä, ja jotkut ovat löytäneet itselleen uuden kristittyjen ryhmän. Sukunsa hylkäämän ihmisen mahdollisuudet tavalliseen elämään ovat Irakin kaltaisessa maassa olemattomat.
Vuosi 2015 oli suomalaisen turvapaikanhakuhistorian tilastohuippu. Pian sen jälkeen kirkollisessa mediassa kerrottiin monia tarinoita kääntyneistä. Ilmiö ole kadonnut minnekään, Huhtala kertoo. Rippikouluja ja kasteita järjestetään kaiken aikaa, vaikkei niistä enää niin paljon puhuta.
Samaan aikaan kasvaa palautettujen kääntyneiden määrä. Suomalaiset kristityt jatkavat heidän auttamistaan lähtömaissa. Sharialain mukaan islamista luopuminen ei ole luvallista. Vaikka kääntynyttä ei uhkaisi pahoinpitely tai surmaaminen, hän jää vaille entistä sosiaalista turvaverkkoaan ja astuu tässä mielessä tyhjän päälle.
EU-maiden kiristynyt maahanmuuttopolitiikka ja Yhdysvaltain vaalitulos on saanut monet pakolaisten parissa työskentelevät huolestumaan siitä, toteutuuko kääntyneiden kansainvälisen suojeluntarpeen arvioiminen lain vaatimalla tavalla, saatikka humaanisti.
Suomessa astui heinäkuussa voimaan niin kutsuttu käännytyslaki, joka antaa mahdollisuuden käännyttää Venäjän rajan kautta pyrkivät takaisin Venäjälle ilman turvapaikkatutkintaa. Laki liittyy välineellistetyn maahanmuuton torjuntaan ja on voimassa vuoden.
Syyskuussa tuli voimaan rajamenettely, jonka nojalla turvapaikanhakijat voidaan sulkea suljettuun vastaanottokeskukseen. Sieltä on mahdollista poistua vain vastaanottokeskuksen luvalla esimerkiksi lääkäriin. Rajamenettely antaa mahdollisuuden jättää henkilön turvapaikan tarve tutkimatta tai käynnistää nopeutettu turvapaikkamenettely, jos viranomaiset katsovat, etteivät turvapaikkaperusteet täyty.
Syyskuusta lähtien turvapaikanhakija ei ole enää voinut hakea oleskelulupaa opiskelun, työn tai elinkeinon harjoittamisen perusteella. Tämä koskee hakijaa sekä kesken turvapaikkaprosessin että kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
KIRKKOHALLITUKSESSA turvapaikkakysymysten parissa työskentelevä asiantuntija Ulla Siirto kertoo, että Kirkkohallitus on antanut lausunnot lähes kaikista maahanmuuttoon liittyvistä lakiesityksistä, vaikka siltä ei ole lausuntoja erikseen pyydetty.
Useita kirkkoja edustavat johtajat julkaisivat keväällä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta vetoomuksen sen puolesta, ettei kansainvälistä suojelua tarvitsevien asemaa heikennettäisi lakimuutoksilla.
Suomen Ekumeenisen Neuvoston turvapaikkatyöryhmä tapaa yhdenvertaisuusvaltuutettua ja maahanmuuttoviraston johtavia työntekijöitä säännöllisesti ja pitää yhteyttä yksittäisiin kansanedustajiin, Siirto kertoo.
– Kirkolle on tärkeää puolustaa jokaisen ihmisen ihmisarvoa Jumalan kuvana. Heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen on erityisen tärkeää. Raamattu on monin paikoin kuvausta maahanmuutosta, sitä kannattaa joskus lukea ihan tästä näkökulmasta.
Ulla Siirto muistuttaa Raamatun tarjoamasta ohjeesta, joka sopii myös lainsäädännön perustaksi: kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.
Ulla Siirto muistuttaa Raamatun tarjoamasta ohjeesta, joka sopii myös lainsäädännön perustaksi: kohtele toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.
Kirkossakin on tässä vielä tekemistä.
– Haluaisimme edistää seurakunnissa sellaista toimintakulttuuria, jossa kaikki toiminta ja tekeminen arvioitaisiin kulttuurisesti moninaisten silmälasien läpi. Onko toisesta kulttuurista tulevan helppo tulla mukaan, vai pitäisikö jotain muuttaa?
Ulla Siirto ja Kaisa Huhtala katsovat, että seurakuntien kasvaminen vieraanvaraisiksi ja erilaisia ihmisiä huomioivaksi tekee hyvää paitsi maahanmuuttajien kotoutumiselle myös kaikille muille seurakuntalaisille.
– Tarvitsemme näkyä siitä, että eri kulttuureista tulevat voisivat liittyä kaikkeen toimintaamme. Sitä on vielä pohdittava, miten rakennetaan siltoja eri väestöryhmiin, Ulla Siirto toteaa.
POHJOISMAIDEN KRISTITYT ovat koonneet turvapaikanhakijoiden ja muiden diasporassa elävien ihmisten aseman parantamiseksi verkoston, joka piti lokakuussa vuotuisen konferenssinsa Kööpenhaminassa (Nordic Conference for Refugee Ministry).
Konferenssiin osallistunut Kaisa Huhtala kertoo, että kristityillä on kaikissa Pohjoismaissa sama huoli: oikeus hakea turvapaikkaa on heikentynyt.
– Olen myös huolestunut siitä, että oikeus valittaa päätöksestä on kyseenalaistettu.
Huhtala toteaa, että oikeus valittaa päätöksestä on oleellinen muun muassa siksi, että turvapaikanhakijoiden on ensi vaiheessa erittäin vaikea luottaa viranomaisiin. He pelkäävät, että tiedot joutuvat heitä vainoavien ihmisten käsiin. Tämän vuoksi he eivät aina kerro asiansa kannalta ratkaisevia seikkoja.
Yleisinhimillinen velvollisuus huolehtia apua tarvitsevista on jäämässä omat ensin -ajattelun jalkoihin.
Huhtala pitää tilannetta hälyttävänä.
– Ihmisten hätä ja pelko eivät tule kuulluksi. Joissakin tilanteissa turvapaikkaa ei ole mahdollisuutta hakea lainkaan. Näin on esimerkiksi Venäjän rajalla. Yleisinhimillinen velvollisuus huolehtia apua tarvitsevista on jäämässä omat ensin -ajattelun jalkoihin.
Ilmoita asiavirheestä