Viime viikonvaihteessa Inarissa vietetyt Saamelaiset kirkkopäivät olivat ensikertalaisellekin vaikuttava kokemus. Lisäksi kolmipäiväinen kirkollinen yleissaamelainen kohtaaminen toi mielenkiintoisella ja merkittävällä tavalla esille saamelaiskielet. Niitä on olemassa yhdeksän, joista Suomessa puhutaan kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Pohjoissaamella on Suomessakin tuhansia puhujia, mutta kahden muun äidinkieliset puhujat lasketaan sadoissa. Nämä ja eräät muut saamelaiskielet olivat kirkkopäivien keskeisimmät kielet. Tyylikästä ja oikein.

***

Mikä on oman äidinkielen merkitys ihmisen hengelliselle elämälle? Arvaamattoman suuri. Sellainen, jolle asia on omankielinen itsestäänselvyys, ei ehkä tule edes asiaa ajatelleeksi.

Kehotus opettaa sanaa itse kunkin kuulijan kielellä on implisiittisesti jo lähetyskäskyssä, mikä toki todentui myös helluntain tapahtumissa. Vaikka Euroopan kansat yhtäältä elivätkin yli 1 500 vuotta ilman kansankielisiä Raamattuja, on kirkon opetus kaiketi aina ollut ruohonjuuritasolla kansankielistä. Mutta hyvin pieniä kielivähemmistöjä tuo missionaarinen ihanne ei välttämättä ja valitettavasti ole aina koskenut. Onneksi ajat muuttuvat.

Saamelaiskielistä puhutuin on pohjoissaame, jolla on Norjan, Ruotsin ja Suomen alueilla 20 000–30 000 puhujaa. Tälle kielelle on käännetty koko Raamattu. Inarinsaameksi on tuoreeltaan olemassa neljä evankeliumia, koltansaameksi aivan äskettäin ortografialtaan uudistettu Johanneksen evankeliumi.

Myös kirkon nykyinen Katekismus on käännetty sekä pohjois- että inarinsaameksi.

***

Ajatus jokaisen kansan omankielisestä Raamatusta viettää varsinkin luterilaisissa kirkoissa merkkivuottaan, sillä Martti Lutherin saksantama Uusi testamentti ilmestyi ensimmäisen kerran syyskuussa 1522. Kyseessä ei ollut ensimmäinen Raamatun tai sen osan saksannos, mutta tämä käännös oli hyvätasoinen ja se levisi käyttöön.

Kristinuskon vaikutuksen yhtenä instrumenttina maassamme suomenkielinen Raamattu on rakentanut ja hoitanut paitsi uskoa, myös kokonaista suomenkielistä kulttuuria. Ja mitä enemmän Raamattu leviää myös saamelaiskielille, sen paremmin asia on hoidettu.

Raamatun käyttöä millä tahansa kielellä voisi verrata lääkkeisiin: vain kuultu tai luettu Raamattu auttaa. Loppukäyttäjä tekee siten myös oman suuren osansa Pyhän sanan kääntämisen pitkässä tarinassa.

Tarina jatkuu.

Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja, joka ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin.

Lue myös:

Saamelais­vainajat palautettiin siunattuun maahan Inarissa ja Utsjoella – ”Vain tosi­asioiden tunnustaminen voi viedä eteen­päin”

Saamelais­alueen vainajain­jäänteet haudataan uudelleen Saamelaisten kirkko­päivien päätteeksi

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!