Kirkon työntekijöistä aiempaa selvästi harvempi kuuluu johonkin herätysliikkeeseen. Siinä missä 2000-luvun alussa vielä yli puolet (53 prosenttia) työntekijöistä kuului herätysliikkeisiin, nyt heidän osuutensa on runsas neljännes (28 prosenttia).
Työntekijäryhmien välillä on kuitenkin selviä eroja. Papeista herätysliikkeisiin kuuluu vajaa puolet, ja diakoniatyöntekijöistä, kanttoreista ja nuorisotyönohjaajista noin kolmannes. Muita harvemmin herätysliikkeisiin kuuluvat talouden ja hallinnon työntekijät ja hautausmaatyöntekijät.
Tiedot käyvät ilmi Hanna Salomäen laatimasta Kirkon tutkimuksen ajankohtaisraportista, joka käsittelee herätysliiketaustaisia kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.
Kirkon luottamushenkilöistä herätysliikkeisiin kuuluu 43 prosenttia. Myös luottamushenkilöiden herätysliikkeisiin kuuluminen on raportin mukaan vähentynyt 2000-luvulla.
Muutos on ollut samansuuntainen koko väestössä. Vielä 2000-luvun alussa herätysliikkeisiin kuului joka kymmenes suomalainen, mutta vuonna 2024 enää viisi prosenttia.
Herätysliikkeistä läheisimpiä kirkon työntekijöille ovat herännäisyys ja hiljaisuuden liike.
HERÄTYSLIIKKEISTÄ LÄHEISIMPIÄ kirkon työntekijöille ovat herännäisyys ja hiljaisuuden liike. Kumpaankin liikkeeseen kuuluu kiinteästi tai löyhästi noin joka kymmenes työntekijä.
Herännäisyyden suosio on kuitenkin laskenut selvästi 2000-luvun taitteesta, jolloin siihen kuului viidennes työntekijöitä. Hiljaisuuden liikkeen kannatus on melko lähellä 2000-luvun alun tasoa.
Luottamushenkilöille läheisin herätysliike on evankelinen liike. Sleyn kannatus on 11 prosenttia ja Elyn kannatus 8 prosenttia. Körttejä luottamushenkilöistä on 11 prosenttia ja vanhoillislestadiolaisia 9 prosenttia. Kansanlähetyksen kuuluu niin ikään 9 prosenttia luottamushenkilöistä.
Vanhoillislestadiolaisen liikkeen kannatus on noussut erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana, raportissa todetaan.
Herätysliikkeisiin kuuluvat työntekijät ja luottamushenkilöt ovat selvästi konservatiivisempia kuin muut.
KYSELYISSÄ SELVITETTIIN myös poliittisia kantoja ja arvo-orientaatiota. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille (1–10) sekä konservatiivi-liberaali-akselille (1–10). Lisäksi kysyttiin puoluevalintaa, mikäli edustakuntavaalit järjestettäisiin kyselyhetkellä.
Vasemmisto-oikeisto-akselilla valtaosa herätysliikkeisiin kuuluvista työntekijöistä ja luottamushenkilöistä sijoitti itsensä poliittiseen keskustaan.
Herätysliikkeisiin kuuluvien työtekijöiden poliittinen orientaatio ei merkittävästi eronnut muista työntekijöistä.
Herätysliikkeisiin kuuluvien luottamushenkilöjen joukossa oikeistolaiseksi itsensä mieltäviä oli hieman enemmän kuin kaikissa luottamushenkilöissä. Vastaavasti vasemmalle kallistuvia oli hieman vähemmän.
Puolueista kristillisdemokraattien kannatus oli selvästi suurempaa kuin muilla vastaajilla niin herätysliikkeisiin kuuluvien työntekijöiden kuin luottamushenkilöjen keskuudessa. Myös keskustan äänestäjiä oli enemmän.
Arvomaailmaltaan herätysliikkeisiin kuuluvat työntekijät ja luottamushenkilöt ovat selvästi konservatiivisempia kuin muut. Työntekijöistä janan konservatiiviseen päätyyn itsensä sijoitti 33 prosenttia ja luottamushenkilöistä 42 prosenttia. Kaikista työntekijöistä konservatiiviksi itsensä mielsi 17 prosenttia ja kaikista luottamushenkilöistä 29 prosenttia.
Aineistona raportissa käytettiin Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tekemiä kyselyitä kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille. Vuonna 2024 toteutettuihin kyselyihin vastasi 1347 kirkon työntekijää ja 571 luottamushenkilöä.
Lue myös:
Sanansaattaja: Enemmistö Sleyn kyselyyn vastanneista myötämielisiä uuden kirkon perustamiselle
Ilmoita asiavirheestä