Selvä enemmistö eli 64 prosenttia Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) messuyhteisökyselyyn vastanneista suhtautuu joko erittäin tai melko myötämielisesti uuden kirkon perustamiseen. Asiasta kertoo Sleyn Sanansaattaja-lehti tuoreimmassa (7/2026) numerossaan.

Sleyn messuyhteisöihin osallistuvilen keskuudessa tehtiin helmi–maaliskuussa kysely, johon saatiin Sanansaattajan mukaan 939 vastausta. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi vastaajan aktiivisuutta omassa messuyhteisössään, verkko-osasllistumista, osallistumista Sleyn muuhun toimintaan, Sleyn tai messuyhteisön jäsenyyttä, oman messuyhteisön vahvuuksia ja heikkouksia sekä kirkkoon kuulumista.

Samassa kyselyssä 13 prosenttia kertoi, ettei tunne kysymystä riittävästi vastatakseen ja 12 prosenttia vastasi ”ei myönteisesti eikä kielteisesti”. 11 prosenttia suhtautui ajatukseen uuden kirkon perustamisesta joko erittäin tai melko kielteisesti.

Vastaavanlainen kysely toteutettiin viimeksi vuonna 2024.

Sanansaattajan mukaan nyt kartoitettiin poikkeuksellisesti myös sitä, pitäiskö herätysliikkeiden muodostaa lähivuosien aikana uusi luterilainen kirkko ja kuinka moni vastaajista olisi valmis liittymään tällaiseen kirkkoon.

Jutun mukaan Sleyn messuyhteisöissä kävijöiden kirkkoon kuulumisprosentti on pienentynyt kahden vuoden takaisesta. Nyt kirkkoon kertoi kuuluvansa 82 prosenttia kävijöistä, kun kaksi vuotta sitten luku oli vielä 90 prosenttia.

Sley kuuluu niihin herätysliikejärjestöihin, jotka suhtautuvat torjuvasti naisten pappeuteen. Sley on myös kirkon virallinen lähetysjärjestö.

Kirkkokysymys on vastaajille kompleksinen.

JUTUSSA HAASTATELLUN Sleyn kotimaantyönjotajan Juhana Tarvaisen mukaan messuyhteisö muodostaa yhä useammin sen hengellisen kodin, johon ihmiset sitoutuivat.

Nyt toteutetussa kyselyssä ne messuyhteisöissä kävijät, jotka eivät kuuluneet Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai johonkin muuhun luterilaiseen kirkkoon, ovat odotetusti myötämielisimpiä uudelle kirkolle. Sanasaattajan mukaan heistä 86 prosenttia suhtautuu sellaisen perustamiseen erittäin tai melko myönteisesti. Kansankirkkoon kuuluvista 59 prosenttia suhtautui kyselyn mukaan asiaan myös erittäin tai melko myönteisesti.

Kyselyssä tiedusteltiin vielä erikseen vastaajien halukkuutta liittyä kirkkoon, jonka Sley mahdollisesti perustaisi yksin tai yhdessä muiden herätysliikkeiden kanssa. Mikäli sellainen kirkko perustettaisiin, 42 prosenttia vastaajista eroaisi Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja liittyisi uuteen kirkkoon. 20 prosenttia vastaajista pysyisi kansankirkossa, mutta tukisi silti uutta. Vajaa kolmannes vastaajista ei ei osannut vastata kysymykseen ja viisi prosenttia ei eroaisi kirkosta eikä tukisi uutta kirkkoa.

Vaikka vastaajien suhde evankelis-luterilaiseen kirkkoon näyttää muutamissa suurten kaupunkien messuyhteisöissä löyhältä, uuden kirkon perustamiseen suhtaudutaan niissä Sanansaattajan mukaan silti melko kielteisesti. Juhana Tarvainen arvioi asiaa jutussa toteamalla kirkkokysymyksen kompleksiseksi. Avovastauksista Tarvaisen mukaan näkyy, että moni ei haluaisi erota kirkosta, mutta pelkää tilanteen ajautuvan siihen, mikäli messuyhteisöjen toiminta vaikeutuu entisestä enemmän tai se estetään kokonaan.

Messuyhteisöistä ei Tarvaisen mukaan niinkään etsitä uutta kirkkoa, vaan paikkaa, jossa voitaisiin elää kristittyinä, kuulla evankeliumia ja osallistua ehtoolliselle.

Sanansaattaja on evankelisen herätysliikkeen yhdysside ja Suomen vanhimpia kristillisiä lehtiä. Se on perustettu vuonna 1876. Lehti viettää tänä vuonna 150-vuotismerkkivuottaan.

Lue myös:

Yhteinen paine ajaa herätysliikejärjestöjä yhteisrintamaan