Täksi viikoksi Turun kristilliselle opistolle kokoontuneen kirkolliskokouksen isoimmaksi aiheeksi noussee jälleen kerran uusi kirkkolaki ja niin sanotun tunnustuspykälän paikka.

Kirkkohallituksen esitys uudeksi kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi sekä esitys uudeksi kirkkojärjestykseksi lähetettiin vuosi sitten istuntoviikolta lakivaliokunnan käsiteltäväksi pitkän keskustelun jälkeen. Siihen pyydettiin myös lausunto perustevaliokunnalta. Esityksessä tunnustuspykälä oli siirretty laista kirkkojärjestykseen eduskunnan toiveen mukaisesti.

Eduskunta oli palauttanut kirkkolain kirkolle uudelleen valmisteltavaksi huhtikuussa 2020 yhtenä perusteenaan se, että siinä oli tunnustuksellisia kohtia, jotka eivät sovellu eduskunnan päätettäväksi.

Nyt kirkolliskokous saa eteensä mietinnön, johon lakivaliokunta on tehnyt runsaasti korjauksia. Suurimpana niistä se on palauttanut tunnustuspykälän takaisin lakiin 1. luvun 2. pykäläksi. Kohta kuuluu: ”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”

Perusteluissaan lakivaliokunta huomioi eduskunnan näkemyksen mutta myös sen, että eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan tunnustuksen ehkä olevan tärkeää kirkon uskonnollisen identiteetin takia. Lakivaliokunta katsookin, että tunnustuksen määrittely kirkkolaissa antaa kirkolle oikeuden toimia tunnustuksensa mukaan ja luo perustan kirkon organisaatiolle ja hengellisen työn rakenteille. Tunnustuspykälällä on lakivaliokunnan mukaan myös liittymäkohtia myös kirkon virka- ja työsopimussuhteisiin, erityisesti pappisvirkaan ja papin virkaan.

Uuden kirkkolain, siihen liittyvien lakien ja uuden kirkkojärjestyksen on tarkoitus edetä kirkolliskokoukselta eduskunnan käsiteltäväksi niin, että ne tulevat voimaan 1.1.2022.

Jo vuosi sitten kirkolliskokouksessa esitettiin huoli siitä, miten nopeasti kauan kaivattu laki saadaan eteenpäin. Samoin huolta kannettiin siitä, palautuuko se eduskunnalta uudestaan takaisin, jos tunnustuspykälä säilytetään laissa. Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija Timo Esko epäili tuolloin, että tunnustuspykälän sisällyttäminen lakiin voi olla vaikeaa, koska eduskunta kokee olevansa kirkkolain osalta sivustakatsoja ja toivoo siksi laista suppeampaa.

Nyt käsittelyyn tulevaan lakivaliokunnan mietintöön jätti eriävän mielipiteen seitsemän kirkolliskokousedustajaa nimenomaan tunnustuspykälän osalta. He katsovat, että kirkkolain ensimmäinen pykälä pitäisi säätää Kirkkohallituksen esityksen mukaisesti. Edustajat ovat: Timo Kaunisto, Tuulia Kuntsi, Ville Kämäräinen, Peter Lindbäck, Mimosa Mäkinen, Lauri Palmunen ja Wiking Vuori.

Lue myös:

Kirkolliskokousta jakava tunnustuspykälä voidaan piispojen mielestä siirtää pois kirkkolaista

”Yhtä viisasta kuin poistaa talolta perustus” – Kirkkolain tunnustuspykälästä luopuminen arvelutti kirkolliskokousta

Kirkolliskokous vääntää tällä viikolla taas siitä, määritelläänkö kirkon tunnustus laissa – mietinnön tehnyt lakivaliokunta jakautui