Kirkolliskokousta jakava tunnustuspykälä voidaan piispojen mielestä siirtää pois kirkkolaista

Piispainkokous otti tällä viikolla kantaa kirkkohallituksen esitykseen uudeksi kirkkolainsäädännöksi. Kokonaisuus sisältää uuden kirkkolain, erillislakeja sekä kirkkojärjestyksen.

Periaatteellisesti merkittävänä kysymyksenä piispat käsittelivät uuden kirkkolain niin sanottua tunnustuspykälää, joka jakoi syksyllä mielipiteitä sekä Kirkkohallituksen täysistunnossa että kirkolliskokouksessa.

Kyse on siitä, hyväksytäänkö kirkon tunnustuspykälän siirtäminen kirkkolaista kirkkojärjestykseen. Piispojen mukaan siirto voidaan tehdä. Piispainkokous totesi, että kirkon tunnustusta koskeva kokonaisuus voidaan ratkaista kirkkohallituksen esityksen mukaisesti eli niin, että kirkkolaki määrittelee tunnustuksen merkityksen ja viittaa kirkkojärjestykseen, jossa tarkemmin määritellään kirkon tunnustuksen perusta ja sisältö.

”Kirkko päättää näin itse omasta tunnustuksestaan”, piispainkokous toteaa.

Perustuslakivaliokunta halusi rajata lakia

Ehdotus uudeksi kirkkolaiksi joutui vastatuuleen viime keväänä. Kirkolliskokous oli hyväksynyt ehdotuksen toukokuussa 2018 ja lähettänyt sen eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin palautti sen kirkolle uudelleen valmisteltavaksi. Valiokunnan mukaan lakiehdotus oli liian yksityiskohtainen ja siinä oli tunnustuksellisia kohtia, jotka eivät sovellu eduskunnan päätettäväksi.

Uudessa ehdotuksessa kirkkolakiin on otettu pääosin vain säännöksiä, jotka koskevat kirkon järjestysmuotoa ja hallintoa. Säännökset kirkon viranhaltijoista, Kirkon työmarkkinalaitoksesta sekä Kirkon eläkerahastosta on siirretty uusiin erillislakeihin. Kirkon tunnustukseen ja oppiin pohjautuvat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi kirkkojärjestykseen.

Nykyinen kirkkolaki alkaa tunnustuspykälällä, jossa todetaan: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.”

Uudessa kirkkolakiehdotuksessa tunnustuspykälä on siirretty laista kirkkojärjestykseen. Lakiehdotuksen ensimmäisen pykälän alku kuuluu:

”Tässä laissa säädetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (kirkko) järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkon tehtävä perustuu kirkon tunnustukseen. Kirkon tunnustuksesta, tehtävästä ja toiminnasta sekä tarkemmin kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkojärjestyksessä.”

Kirkkojärjestyksessä tunnustuspykälä on yksityiskohtaisempi kuin nykyisessä laissa.

Eduskunta sai piispat vaihtamaan kantansa

Kirkolliskokouksessa käytettiin marraskuussa huolestuneita puheenvuoroja siitä, miten tunnustuksen siirtäminen lain tasolta kirkkojärjestykseen vaikuttaisi kirkon identiteettiin. Toisaalta tunnustuksen siirtämistä kirkkojärjestykseen on perusteltu kirkon autonomialla ja sillä, että kirkon tunnustuksen sisällöstä päättäminen ei voi riippua lainsäätäjän poliittisesta tahdosta.

Piispainkokous toteaa pitäneensä aiemmin tärkeänä, että kirkkolaissa olisi kuvaus kirkon identiteetistä ja perustasta. Piispainkokouksen edellisessä lausunnossa tunnustuspykälän sijoittamista kirkkolakiin pidettiinkin tarpeellisena.

Piispat kuitenkin muuttivat mielensä. He toteavat eduskunnan valiokuntien olevan sitä mieltä, että valtiovallan näkökulmasta kirkon tunnustusperustan määrittely sopii paremmin kirkon itsemääräämisoikeuden piiriin ja siten kirkkojärjestykseen kuin kirkkolakiin.

Kirkkojärjestyksen tunnustuspykälän teologista jäsennystä piispat tahtovat viilata. Heidän mielestään pykälää pitäisi muuttaa niin, että se ilmaisee selkeämmin tunnustuskirjojen osien suhdetta toisiinsa.

Piispainkokous antaa lausuntonsa kirkolliskokoukselle, jonka on määrä kokoontua seuraavan kerran toukokuussa. Lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Lue myös:

”Yhtä viisasta kuin poistaa talolta perustus” – Kirkkolain tunnustuspykälästä luopuminen arvelutti kirkolliskokousta

Kirkon tunnustuksen siirtäminen kirkkolaista kirkkojärjestykseen poiki jo vastaehdotuksen

Kirkkolaki on nyt kirjoitettu uusiksi – tunnustukseen ja oppiin pohjautuvat säännökset siirretään kirkkojärjestykseen

Professori: Kirkkolain uudistamisen pattitilanne herättää kysymyksiä kirkon ja valtion suhteesta

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliKatri Vilén valittiin Joensuun seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi
Seuraava artikkeliKirkkosalista tulee kaupungin rokotuskeskus Kaarinassa – ”Jokaisen on kannettava kortensa kekoon”

Ei näytettäviä viestejä