Kirkolliskokous jakautui entistä alleviivatummin kahteen ryhmittymään – ”Ei virallista, mutta todellista”

Kirkolliskokoussalin tunnelmia maanantailta 13.5.2024. Kuva: Aarne Ormio/Kirkon mediapankki

Maanantaina 13.5. kirkolliskokouksen täysistunnon yhteydessä järjestettiin kirkolliskokouksen varapuheenjohtajan vaali ja arkkipiispa kehotti edustajia keskustelemaan ehdokkaista hiippakunnittain. Näin ei kuitenkaan käynyt. Edustajisto jakautui hiippakuntajaon vastaisesti kahteen joukkoon, mikä herätti hämmästystä joissakin edustajissa. 

Tapaus herätti keskustelua niin kirkolliskokouksen käytävillä kuin myös sosiaalisessa mediassakin, missä yhä selkeämpää jakautumista kahteen ryhmittymään pohdittiin. Kirkolliskokousedustaja Ville Auvinen kirjoitti tilanteen johdosta myös blogikirjoituksen, jossa hän kertoo edustajien jakautuneen neuvottelutilanteessa ”Muutoksen tuuli -ryhmään, joka edustaa kirkon liberaalisiipeä, ja konservatiivien Kirkon kivijalka -ryhmään”. 

Blogikirjoituksen kirjoittanut kirkolliskokousedustaja Auvinen valittelee tilannetta Kotimaalle:

– Sekä piispa Laajasalo avajaismessun saarnassa että arkkipiispa Luoma avajaispuheessaan puhuivat sen puolesta, että kirkolliskokous ei jakautuisi tällaisiin edunvalvontaryhmiin. 

Auvisen mukaan konservatiiveiksi itsensä määrittelevien kokemus on kuitenkin ollut, että ”toinen puoli” on jo pitkään toiminut yhdessä järjestäytyneenä. 

– Se on realiteetti. Siksi meidänkin on järjestäydyttävä. 

Auvinen kertoo Kirkon kivijalaksi itseään kutsuvan ryhmän kokoontumiseen saapuneen 42 edustajaa. 

– Muutoksen tuulen tapaamisessa oli luullakseni vähän enemmän. Ulkopuolelle jäi tuskin ketään. 

Auvisen mukaan kirkolliskokouksessa on tietyssä mielessä nyt siirrytty kaksipuoluejärjestelmään. 

– Se on näkynyt jo aiemmin, mutta nyt viimeistään se on selkeää. Se ei ole virallista, mutta se on todellista.  

Auvinen toteaa ryhmien välisen jaon toteutuneen kirkollisten valintalistojen perusteella selkeästi, mutta puolueiden listoilta nousseiden edustajien valinnoissa on hajontaa.

– Käsittääkseni sekä arkkihiippakunnan niin Keskustan kuin Kokoomuksenkin listalta nousseet edustajat ovat jakautuneet molempiin ryhmiin. Äänestäjien kannaltahan se on hankalaa. 

Kirkon kivijalka -ryhmä on syntynyt alun alkaen yhteisen WhatsApp-keskusteluryhmän pohjalta. Auvinen kertoo ryhmän nimen olleen aluksi ”Kirkolliskokouksen konservatiivit”.

– Siitä se sitten kehittyi Kirkon kivijalaksi. 

TULKAA KAIKKI -listalta kirkolliskokoukseen valittu Wiking Vuori myöntää että näin selvää jakoa kahteen ryhmään ei ole aikaisemmin ollut. 

– Joku käsitys salin voimasuhteista on tietysti ollut olemassa ja taustakeskusteluita on käyty, mutta ei näin läpinäkyvästi. Aiemmin ei ole tietääkseni myöskään ollut esimerkiksi ryhmien valitsemia neuvottelijoita. 

Vuoren mukaan kummallakin ryhmällä oli omat valtuutetut neuvottelijat, jotka keskustelivat myös keskenään yhdessä sovitusti. 

Vuoren mukaan Muutoksen tuuli -nimen alla on kokoontunut vähän yli 50 edustajaa. Koska vaaleilla valittuja edustajia on edustajia kirkolliskokouksessa 96 ja Auvinen ilmoitti Kirkon kivijalka -ryhmän kooksi 42 edustajaa, tarkoittaa tämä sitä että ”ryhmättömiä” edustajia on todennäköisesti 1-4. Vuori toteaa, että kahteen ryhmään jakautumisessa on puolensa ja puolensa.

– On toisaalta hyvä, että tilanne on avoimempi. Toisaalta on kurjaa, jos uuden edustajan on heti jotenkin ”valittava puolensa”. 

Vuori muistuttaa, että ryhmät ovat kuitenkin alleviivatusti epävirallisia. 

– Tämä vain sattuu olemaan tosiasiallinen kirkkopoliittinen tilanne. 

MYÖS TULKAA kaikki -listalta kirkolliskokoukseen valittu Päivi Vähäkangas kertoo osallistuneensa Muutoksen tuuli -ryhmittymän keskusteluun muiden Tulkaa kaikki -ryhmään kuuluvien tavoin. 

– Tällainen jakautuminen tekee näkyväksi asetelmat. Asetelmanahan tämä ei ole tuore, mutta nyt se on läpinäkyvämpää. 

Vähäkangas kertoo Muutoksen tuuli -ryhmittymän nimen alla kokoontuneen monilta eri listoilta nousseita edustajia. 

– Olennaista on, että nämä listat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa tietynlaisten asioiden edistämiseen kirkossa, kuten vaikkapa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. 

Vähäkangaskin muistuttaa, että tällainen jakautuminen ei ole virallista.

– Läpinäkyvyys on kuitenkin vain hyvä asia, vaikka se tuokin näkyviin kirkolliskokouksen kahtiajakautumisen. 

Vähäkankaan mukaan kahtiajakautuminen johtuu tulehtuneesta avioliittokeskustelusta.

– Niin kauan kuin tämä kysymys on ratkaisematta, on tämä kahtiajako olemassa. En kuitenkaan näe, että tämä olisi ikuisesti jatkuva tilanne. Emme me ole kaikesta eri mieltä. On paljon asioita, jotka meitä yhdistävät. 

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliProfessori Jouko Talonen presidentinvaalien tuloksesta Pohjanmaalla: ”Lestadiolaisäänestäjien moraalikonservatismi ei ollut vailla merkitystä, mutta asetelma Stubb-Haavisto on syytä sijoittaa laajempaan kontekstiin”
Seuraava artikkeliEssee: Ratsastivatko aasit jälleen Jeesuksella?

Ei näytettäviä viestejä