Ristillä roikkuu penkkipunnerrusta harrastaneen näköinen proteiinitankattu Jeesus-hahmo. Kyseinen meemi nostatti reaktioita seurakuntayhtymän rakennuksen polttamistoiveesta aina ihmettelyyn siitä, että mikä tässä nyt on niin loukkaavaa. Toisessa kuvassa eteerisen oloinen Jeesus tasapainoilee runebergintortut käsissään katse taivaissa. Sen analysoitiin edustavan ”armoa alennusmyynnissä. Huonoilla kuvilla, huonolla taiteella”.
Helsingin seurakuntayhtymän viestinnän ylläpitämä Facebook-tili Kirkko Helsingissä on julkaissut jo pitkään niin sanotun Maanantaimeemin. Olen yhtenä tiimin jäsenenä tekemässä niitä. Kuvatun kaltaiset alkuvuoden meemit herättivät kohua aina iltapäivälehteä myöten. Lienee hyvä kysyä, ratsastiko Jeesus aasilla vai aasi Jeesuksella?
Bodarijeesus-meemi poistettiin pian julkaisunsa jälkeen ennen suurempia reaktioita. Helsingin yhtymän viestintäpäällikkö Kimmo Holappa perusteli poistoa postauksen huonolla ajoituksella, tarkoittaen käynnissä ollutta paaston aikaa. Kotimaa-lehdessä päätöstään kommentoineen Holapan mukaan meemien tavoitteena on jakaa hyvää mieltä sekä käsitellä uskoa ja uskontoa vähemmän vakavasti. Pyhä ja huumori on hänestä vaikea yhdistelmä ja siksi juuri niin mielenkiintoinen.
”Meemien ymmärtäminen vaatii kehittynyttä silmää osana medialukutaitoa”
VAHVOISTA REAKTIOISTA päätellen meemien lukutaito ei ole Suomessa, ainakaan kirkon piirissä, vielä korkealla tasolla. Meemit ovat moniulotteinen ilmiö, joka tarjoaa uudenlaisia tapoja viestiä ja vaikuttaa. Niiden julkaisukulttuurin pitääkin kuulua tietty kapinallisuus, ennakkoluulottomuus ja sopiva ajoitus. Juuri sen takia bodarijeesus olisi mielestäni istunut pääsiäisen odotukseen.
Termi meemi tulee kreikan sanasta mimeme, joka viittaa matkimiseen. Sen lanseerasi 1970-luvun puolivälissä evoluutiobiologi Richard Dawkins. Tyypillisesti se on muutaman kuvan visuaalinen esitys, johon on lisätty tekstiä. Kuvat ja teksti eivät välttämättä liity suoraan toisiinsa. Usein oivallus tai tunnereaktio syntyy niiden yhdistelmästä.
Meemien vaikuttamisen keinoja ovat huumori, kärjistäminen, kehystäminen, samaistuttavuus, tunteisiin vetoaminen ja vastakkainasettelu. Apulaisprofessori Bradley E. Wigginsin mukaan meemit eivät ole vain pelkkiä kulttuurillisia yksiköitä. Ne ovat myös visuaalisia argumentteja ja oma viestinnän lajinsa. Internet-meemit voivat luoda visuaalisen argumentin, jolla voidaan sysätä liikkeelle uusi keskustelu tai laajentaa jo olemassa olevaa.
Meemien ymmärtäminen vaatii kehittynyttä silmää osana medialukutaitoa. Niissä yhdistyvät vaikuttamishalu, intertekstuaalisuus, sisäpiirin vitsit sekä luova ilmaisu. Meemin jopa kuuluukin herättää torjuntaa. Niiden ideaa voi tiivistää klassisesti siten, että mikään ei muutu, ellei joku suutu.
Meemit sulkevat lähes väistämättä osan vastaanottajistaan pois. Tämä saattaa olla ”kaikkien kansankirkolle” ongelmallista. Toisaalta aina ei voi miellyttää kaikkia, jos haluaa herättää keskustelua. Jutun alussa kuvatuissa tapauksissa meemit tarjoavat todennäköisesti myös eräänlaisen ukkosenjohdattimen, jonka kautta muissa yhteyksissä syntynyt tyytymättömyys kirkon maallistumiseen purkautuu.
Kun pohditaan meemien vastaanottoa, on sukellettava kirkon ja kuvataiteen historiaan. Varhaiskristillisellä ajalla kuvataiteen käyttö kirkossa oli vähäistä. Kuvia saatettiin pitää epäilyttävinä, osittain juutalais-kristillisen perinteen kuvakiellon vuoksi.
Keskiajalla tilanne muuttui, kun kirkot alkoivat täyttyä maalauksista ja veistoksista, vaikka niitä pidettiinkin Jumalan kunnioituksen kannalta riskinä. Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa jotkut, kuten uskonpuhdistaja Jean Calvin, vastustivat voimakkaasti kuvien käyttöä jumalanpalveluksessa peläten niiden johtavan harhaan. Kuva puhuu voimakkaammin kuin sanat, mikä tekee siitä Sanan kirkossa vaikeammin kontrolloitavan.
”Uskonnollisia tunteita tai näkemyksiä on syytä ravistella”
TAITAVA HUUMORI synnyttää parhaimmillaan ihmisten välille kanavan, jonka käsittelyn kautta saattaa syntyä yhteistä tulkintaa. Loukkaava huumori puolestaan sulkee yhteyden ja ruoppaa osapuolia erottavaan vallihautaan lisää syvyyttä. Vaikka huumorin vaikuttavuudesta onkin ristiriitaisia tuloksia, se on tutkitusti tehokkaimpia meemien vaikuttamisen keinoja. Jotta huumori voi olla vaikuttavaa, viestin sisältämän huumorin täytyy olla vastaanottajan tunnistettavissa Näin summaa meemeistä gradun tehnyt Lassi Niininen.
Jotkut saattavat tulkita uskonnollisia tunteita ravistelevat meemit loukkaukseksi. Toisaalta myös uskonnollisia tunteita tai näkemyksiä on syytä ravistella ja pyhyyden pintaa on voitava raapia, jotta voidaan päästä entistä syvemmälle.
”Jumalaa pilkattaessa Jumalaa itse asiassa ylistetään”
Pappi ja esseisti Juhani Rekola on todennut, ettei kristitty voi olla varma, kärsiikö hän totuuden tunnustamisen vai yksinkertaisuutensa ja jästipäisyytensä vuoksi.
1300-luvulla teologi ja mystikko mestari Eckhartin väite herätti kiistan. Hänen mukaansa ”Jumalaa pilkattaessa Jumalaa itse asiassa ylistetään”. Nykyään kiteytystä on helpompi ymmärtää. Ytimessä on ajatus, että meillä ei ole keinoja erottaa mielikuvia itse Jumalasta, ja mielikuvamme ovat alttiita muuttumaan oman mielemme mukaisiksi.
Eckhartin viestin voisi tulkita, että riski pilkata oikeaa Jumalaa on pieni, koska pilkka kohdistuu vain mielikuvaan, joka voi parhaimmillaankin olla epätäydellinen ja pahimmillaan pahasti vääristynyt. Oman mielikuvan pitäminen totuutena Jumalasta voi päinvastoin olla epäjumalan palvontaa.
Helsingin seurakunnat tunnetaan reippaasta ja rohkeasta viestinnästään, siinä sattuu ja tapahtuu kuin konsanaan HIFK:n pelissä. Jotkut muistavat Kirkko ja kaupunki -lehden Kerettiläinen-palstan sekä Ville Rannan pilapiirrokset, joilla haastettiin kuvia kumartelematta kirkon tuhatvuotista tosikon mainetta.
Meemi, jossa Jeesus kannattelee runebergintorttuja, voidaan tulkita monella tavalla. Sitä ei tarvitse tuomita takavuosien klassisen taiteeseen vertaamalla, kuten Hannu Kuosmanen teki Vartija-lehdessä. Vertailukohtaa kannattaa etsiä vaikkapa katutaiteesta. Voimme tunnistaa Jeesus-hahmon poseeraavan pitkälti samaan tyyliin kuin katutaitelija Banksyn kulutuskriittisessä Christ With Shopping Bags -teoksessa. Kyseinen työ on yksi taiteilijan tunnetuimmista. Sitä näkee muun muassa julisteissa ja t-paidoissa.
Bodarijeesus-meemissä puolestaan kyse ei ole edes kuvamuunnoksesta. Lähtökohtana on Etelä-Koreassa sijaitseva patsas, joka on ollut jo vuosia viraali, eli netissä leviävä. Meemiä voi tarkastella myös terävänä ajankohtaishuomiona, jossa kristittyjä hartaampaa paastoa harjoittavat esimerkiksi kehonrakentajat.
Kaiken tulkinnan ja selittelyn jälkeenkin meemihuumori on vaikea vaikuttamisen laji, jokainen julkaisua ei voi olla napakymppi. Joskus Maanantaimeemi voi hyvin olla niin sanottu maanantaikappale. Ehdotan silti, että ilmiön tarkastelussa punaisena lankana voisi olla Martti Lutherin neuvo olettaa lähimmäisestä, tässä tapauksessa meemistä, lähtökohtaisesti hyvää.
Kirjoittaja on pappi ja somekouluttaja.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä