Kirkolliskokous kokoontuu syysistuntoonsa 2.–6.11. Linnasmäen opistolle Turkuun. Käsiteltäväksi on tulossa kiinnostavia aloitteita.
Ennustaa voi, että kirkolliskokouksessa keskustellaan vilkkaasti Kirkkohallituksen täysistunnon päätöksestä poistaa kahdelta lähetysjärjestöltä viralliset kolehtipyhät ja siirtää ne suosituskolehdeiksi.
Tätä keskustelua siivittänee 16 kirkolliskokousedustajan keskustelualoite vanhan virkakäsityksen omaavien herätysliikkeiden jumalanpalvelusyhteisöjen tilanteesta. Aloitteessa todetaan, että näiden yhteisöjen mahdollisuudet toimia kirkossa ovat viime vuosina kaventuneet. Aloitteen perusteluissa vedotaan piispainkokouksen vuonna 2017 antamaan suositukseen jumalanpalvelusyhteisöistä ja todetaan, että myös vanhaan virkakäsitykseen sitoutuneilla on oltava tilaa kirkossa.
Aloitteessa kuvataan, millä rakenteilla yhteisöt voisivat toimia vakaumuksensa mukaisesti kirkkoherran valvonnassa ja kunnioittaen kirkon järjestystä ja muiden seurakuntalaisten vakaumusta. Allekirjoittajien mukaan tarkoituksena ei ole rajoittaa naisten pappeutta tai heikentää kenenkään asemaa vaan vahvistaa kirkon sisäistä sopua ja omantunnonvapautta.
Allekirjoittajien mukaan
tarkoituksena ei ole
rajoittaa naisten pappeutta.
LAPUALTA PUOLESTAAN tulee edustaja Marjatta Hautalan esittämä ja kymmenen muun allekirjoittajan tukema aloite matalan kynnyksen kohtaamisen ja tuen toimintamallista, jonka painopisteenä ovat nuoret ja nuoret aikuiset.
Aloitteessa halutaan vahvistaa seurakuntien mahdollisuuksia tukea ihmisten mielenterveyttä osana nykyistä toimintaansa. Samalla korostetaan, ettei ole tarkoitus paikata hyvinvointialueiden säästöjä, vaan toimia yhteistyökumppanina.
Lähtökohdaksi esitetään kolmiportaista mallia. Kaikille ihmisiä kohtaaville työntekijöille vahvistettaisiin perustaitoja huolen puheeksi ottamisessa, kuuntelemisessa ja vakavamman avuntarpeen tunnistamisessa. Osalle koulutettaisiin syvempää keskustelutuen ja soveltuvan lyhytterapeuttisen työskentelyn osaamista. Lisäksi seurakuntien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välille rakennettaisiin selkeät yhteistyö- ja ohjauspolut.
Mallissa hyödynnettäisiin ensisijaisesti kirkon olemassa olevia rakenteita, osaamista ja koulutuksia. Pienet seurakunnat voisivat rakentaa osaamista yhdessä naapuriseurakuntien kanssa.
Aloitetta perustellaan erityisesti nuorten yksinäisyydellä, ahdistuksella ja tulevaisuuden epävarmuudella sekä tarpeella saada apua ajoissa. Kirkon vahvuuksiksi nähdään läsnäolo, sielunhoito, yhteisöllisyys ja rinnalla kulkeminen.
YMPÄRISTÖASIALLA LÄHESTYY kirkolliskokousta Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuusto. Sen aloitteessa ajetaan kirkon ympäristödiplomijärjestelmän kehittämistä kunnianhimoisemmaksi ja ehdotetaan kirkon uskosta nousevan ympäristökannanoton laatimista. Aloitteessa katsotaan, että kirkon ympäristöimien pitäisi olla nykyistä vaikuttavampia.
Ympäristökannanoton valmistelu ehdotetaan annettavaksi piispainkokoukselle. Työskentelyn mahdollisiksi malleiksi mainitaan Ruotsin kirkon piispojen ilmastokirjeet ja paavi Franciscuksen kiertokirje Laudato si’.
Aloitteen perusteluissa tunnustetaan kirkon ilmastotyön ja seurakuntien kiinteistöhallinnon ympäristötoimien merkitys. Samalla arvioidaan, että seurakuntien varsinaisessa toiminnassa ympäristökriisi on jäänyt enemmän tai vähemmän marginaaliin.
Ympäristökannanoton valmistelu
ehdotetaan annettavaksi
piispainkokoukselle.
MUUTTAVAT SEURAKUNTALAISET herättävät huolta Helsingissä ja Turussa. Kummankin kaupungin kapitulin hiippakuntavaltuustosta on tullut aloitteet, joissa halutaan loiventaa seurakuntien rajoja yhtymien sisällä, koska ne haittaavat seurakuntalaisten osallisuutta seurakunnan toimintaan ja luottamushenkilönä olemiseen.
Helsingin hiippakuntavaltuusto esittää Kallion seurakuntaneuvoston aloitteesta lainmuutosta, jolla luottamushenkilö säilyttäisi vaalikelpoisuutensa luottamustoimiin vaalikauden loppuun silloin, kun muuttaa saman yhtymän sisällä. Muutoksella halutaan turvata hallinnon jatkuvuutta ja äänestäjien tahdon toteutumista sekä erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten osallistumista seurakunnan päätöksentekoon.
Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuusto puolestaan esittää lainmuutosta, joka mahdollistaisi perustellusta syystä tutun seurakunnan jäsenyyden säilyttämisen, kun seurakuntalainen muuttaessaan pysyy kuitenkin saman seurakuntayhtymän sisällä. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi luottamustehtävän hoitaminen loppuun, aktiivinen toiminta tutussa seurakunnassa, väliaikainen muutto tai halu kuulua omaksi koettuun seurakuntaan vanhuudenpäivinä.
KÄSITTELYYN ON tulossa myös kirkon uusi strategia, kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston talousarviot sekä kirkkohallituksen esitys valtioneuvostolle tehtävästä kannanotosta, joka koskee kirkon yhteiskunnallisten tehtävien valtion rahoitusta.
Lisäksi perustevaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön, joka koskee kummien määrän säätelyn poistamista. Hallintovaliokunnan mietintö kirkon vaalirahoituksen valvontaa koskevasta edustaja-aloitteesta on niin ikään valmistunut.
Lue myös:
Kolumni: Oman kellotapulin teologia heikentää kirkkojen vaikuttavuutta
Kirkko uudisti strategiansa mutta keskustelua arvoista käydään vain vähän
Ilmoita asiavirheestä