Me Suomen Ekumeenisen Neuvoston kuudentoista jäsen- ja tarkkailijakirkon kirkonjohtajat yhdymme suomalaisten huoleen polarisaatiosta ja haluamme hillitä vastakkainasettelua yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ylläpitämiseksi. 

70 prosenttia suomalaisista pitää vastakkainasettelua ja polarisaatiota vakavana tai erittäin vakavana ongelmana, ilmenee Suomen Ekumeenisen Neuvoston Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta. Suomalaiset näkevät kirkkojen roolin polarisaatioon vaikuttavina instituutioina tärkeäksi: peräti 63 prosenttia vastaajista ajattelee, että kirkot voisivat tehdä nykyistä enemmän polarisaation vähentämiseksi.  

Me kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen johtajat olemme suomalaisten kanssa samaa mieltä keinoista, joilla kirkot voivat toimia polarisaation lieventäjinä. Kirkkojen tärkeimpinä keinoina polarisaation hillitsemiseksi pidetään vähäosaisten tukemista, yksinäisyyden vähentämistä, vastakkainasettelua vähentävää viestintää, eri taustoista tulevien kristittyjen yhteistyön edistämistä ja uskontodialogia. Kirkot ja kristilliset yhteisöt toimivat jo nyt näiden teemojen parissa: meidän kirkkomme tekevät paljon diakonista työtä kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa elävien parissa, vahvistavat monilla toiminnoillaan paikallista yhteisöllisyyttä ja tavoittavat yksinäisiä, viestivät kristinuskon rakkaudellisesta sanomasta ja järjestävät mm. ekumeenista, kirkkorajat ylittävää toimintaa. Näissä teemoissa meillä on paljon annettavaa yhteiskunnalle. 

Samalla haluamme muistuttaa, että kirkkojen työ paikkaa jo nyt monia hyvinvointivaltion aukkoja, minkä lisäksi kirkot hoitavat monia viranomaistehtäviä valtion kumppanina. Viranomaisille kuuluvia tehtäviä ei voi enempää ulkoistaa kirkoille. Eniten annettavaa kirkoilla ja kristillisillä yhteisöillä on hengellisen elämän, yhteisöllisyyden ja kriisinkestävyyden vahvistamisessa, jotka ovat tärkeitä elementtejä myös polarisaation hillitsemisessä. Köyhyyden ja erityisesti lapsiperheköyhyyden vähentäminen, rasismin vastustaminen sekä ystävällisen ja kunnioittavan keskusteluympäristön luominen ovat tärkeitä teemoja vastakkainasettelun vähentämisen näkökulmasta.  

Aikamme suosii jyrkkää kielenkäyttöä, viholliskuvien rakentamista ja toisen osapuolen puheiden tulkitsemisesta pahimmalla mahdollisella tavalla. Meidän tehtävämme on kristillisen viestin sanoittaminen tässä ajassa, ja sen pitää henkiä ensisijaisesti rauhaa, kärsivällisyyttä, rakkautta ja kunnioitusta lähimmäisiämme kohtaan. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee sellaista kristittyjen ääntä, joka ei lietso vihaa tai vastakkaisuutta vaan kunnioittaa ihmistä hänen mielipiteidensä takana, muistuttaa jokaisen ihmisen arvosta ja kohtaa erimielisenkin ystävällisesti ja rakkaudellisesti.  

Kirkkomme tulevat lähiaikoina pitämään esillä vastakkainasettelun vähentämisen teemoja ja jatkamaan polarisaatiota lieventävää työtämme. Me kirkonjohtajat myös rohkaisemme ihmisiä kohtaamaan toisiaan kunnioittavasti, ymmärtävästi ja ystävällisesti riippumatta heidän näkemyksistään. Näin jokainen voi arjessaan vähentää polarisaatiota, kohdata erilaisuutta, pitää huolta lähimmäisestä ja vähentää yksinäisyyttä.  

Lähimmäisen – ja jopa vihollisen – rakastaminen on tässä ajassa äärimmäisen vallankumouksellista ja vaikeaa, mutta se on myös vahvin vastalääke polarisaatioon. 

”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.” (Matteus 5:43-45)

Helsingissä 30.10.2026

Arkkipiispa Tapio Luoma
Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Arkkipiispa Elia
Suomen ortodoksinen kirkko