Piispojen esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä on synnyttänyt uusia kuohuja pitkään jatkuneessa avioliittokiistassa.
Liisa Björklundin mielestä yksi tärkeä paperi keskustelusta on kuitenkin unohtunut. Se on kirkon uusi toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ovet auki kaikille.
Suunnitelma tehtiin viime vuonna kirkkohallituksessa kirkolliskokouksen toimeksiannosta. Työtä johti kirkkohallituksessa sosiaalietiikan ja kestävän kehityksen asiantuntijana työskentelevä Björklund. Lopullisen suunnitelman hyväksyi viime marraskuussa kirkkohallituksen täysistunto.
Björklundin mielestä suunnitelmasta voisi löytää vastauksia nyt kirkkoa repivään kiistaan.
YKSI TOIMINNALLISESTA suunnitelmasta löytyvistä näkökulmista liittyy erimielisyyksien sietämiseen. Piispainkokouksen esitys vaatii kykyä siihen kaikilta, sillä esityksen mukaan kirkossa tunnustettaisiin virallisesti kaksi keskenään ristiriitaista avioliittokäsitystä.
Toiminnallisen suunnitelman näkökulmasta tämä ei ole ongelma.
– Suunnitelmassa korostetaan sitä, että kirkko on moniarvoinen, moniääninen ja monimuotoinen kristittyjen yhteisö. Kirkon sisällä on aina ollut erilaisia vakaumuksia, eikä sen tarvitse olla kirkolle uhka, Björklund sanoo.
Hän huomauttaa, että kirkossa erilaisia näkemyksiä on avioliiton lisäksi muistakin ja myös hyvin tärkeistä kysymyksistä, kuten kasteen merkityksestä ja pelastuksesta. Esimerkiksi vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä saatetaan opettaa, että pelastus koskee pääasiassa vain liikkeen jäseniä. Sitä moni luterilainen kristitty pitää loukkaavana.
On illuusio, että kirkossa kaikki uskoisivat kaikesta muusta samalla tavalla.
TOIMINNALLISTA SUUNNITELMAA valmistelleessa työryhmässä mukana ollut Tampereen tuomiokapitulin asiantuntija Mikko Sulander on samaa mieltä kirkon sisäisistä mielipide-eroista.
Parhaillaan käynnissä oleva keskustelu tekee näkyväksi teologiset erot suhteessa avioliittoon, mutta eroja löytyisi helposti myös muista kysymyksistä.
– On illuusio, että kirkossa kaikki uskoisivat kaikesta muusta samalla tavalla. Suunnitelmassa kysytään, miten voimme elää erilaisten vakaumustemme kanssa yhdessä, Sulander sanoo.
Liisa Björklundin mielestä piispainkokouksen esitys antaa tilaa toisten vakaumuksen kunnioittamiselle.
– Kestävätkö myös liberaalit sen, ettei ketään voi pakottaa vaihtamaan vakaumustaan? hän kysyy.
TOINEN TÄRKEÄ suunnitelmasta nouseva tärkeä näkökulma on kysymys kristillisestä ihmiskäsityksestä. Suunnitelmassa kysytään, miten kaikkien ihmisten oikeudet voisivat toteutua kirkossa yhdenvertaisesti.
– Sille kysymykselle on luja teologinen perusta. On aika vaikea sanoa vastaan siihen, että ihmiset ovat Jumalan edessä tasavertaisia, Sulander sanoo.
Björklundin mielestä avioliittokiistassa on lopulta kyse siitä, mitä tarkoitetaan kristillisellä ihmiskäsityksellä.
– Mitä ihan oikeasti tarkoittaa, että jokainen on luotuna arvokas, tärkeä ja rakastettu?
Björklundin mielestä se ei voi tarkoittaa sitä, että toisilta evätään sellaisia oikeuksia, joita itselle otetaan, kuten oikeus rakastaviin lähisuhteisiin ja perheeseen.
– On eettisesti täysin kestämätöntä sanoa, että ihminen saa olla homoseksuaali mutta hänellä ei kuulu olla intiimejä suhteita, Björklund sanoo.
KIRKOSSA AVIOLIITOSTA käyty keskustelu on viime vuosina ajautunut juridisille urille. Piispojen ehdotus kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen kirjaamisesta kirkkojärjestykseen on herättänyt huolta liberaaleissa, jotka korostavat sitä, että voimassa oleva kirkkojärjestys ei mainitse vihittävien sukupuolia.
Oikeustieteen opintojaan Itä-Suomen yliopistossa parhaillaan viimeistelevän Mikko Sulanderin mielestä ratkaisua kiistaan on kuitenkin turha etsiä nykyisistä säädösteksteistä, eli kirkkolaista ja -järjestyksestä.
Se, että kirkkojärjestyksessä ei mainita sukupuolia, ei Sulanderin mukaan tarkoita, että kirkon avioliittokäsitys olisi lain näkökulmasta sukupuolineutraali.
– Juridiikassa vastaus löytyy harvoin yksin säädöksistä. Kirkko-oikeudessakaan ei katsota vain säädöksiä, vaan siinä otetaan huomioon esimerkiksi kirkon teologia ja historia. Niiden kautta on ilmeistä, mikä tällä hetkellä on kirkon avioliittokäsitys. Ei siltä voi sulkea silmiä.
Jotta avioliittokäsitys muuttuisi, siitä täytyisi tehdä tietoinen päätös.
– Mitä on kirkon oppi juridiikan näkökulmasta, niin sehän on lopulta kirkolliskokouksen määräenemmistön tekemä päätös. Ratkaisuun ei ole oikopolkua tai kiertotietä.
Kirkossa takavuosina kiistaan hahmoteltuja juridisia ratkaisuja Sulander kuvailee vieteriukoiksi.
– On haluttu löytää jokin yllättävä asia, joka ratkaisisi tämän helposti ja siististi pois päiväjärjestyksestä.
– Kirkon pitää ratkaista tämä kysymys itse, se on aivan selvää. Tähän ei temppuja löydy.
Kiistaan hahmoteltuja juridisia ratkaisuja Sulander kuvailee vieteriukoiksi.
KÄYTÄNNÖN ELÄMÄ kirkossa on toisaalta jo osin irtaantunut voimassa olevasta avioliittokäsityksestä. Sulander toteaa, että kirkkohistoriasta löytyy lukuisia esimerkkejä tilanteista, joissa käytäntö on muuttunut ensin ja laki vasta myöhemmin. Esimerkiksi ehtoollispakko ja synnyttäneiden naisten kirkottaminen loppuivat käytännössä jo ennen kuin niitä koskevat pykälät päätettiin poistaa kirkkolaista.
Liisa Björklund toivoo, että kirkossa opittaisiin kestämään inhimillisen elämän ristiriitaisuutta. Hänen mielestään kyse on kilvoittelusta. Kilvoittelu ei tule päättymään avioliittokysymyksen ratkaisuun, sillä aina eteen tulee uusia kysymyksiä.
– Piispainkokouksen esitys kutsuu kirkkoa ja toivottavasti myös kirkolliskokousedustajia tunnistamaan sen todellisuuden, jossa kirkko jo elää, ja sietämään sitä.
– Elämähän on yhtä kestämistä ja sietämistä. Täydellinen avioliittokäsitys meillä on ehkä vasta taivaassa – vaikka siitäkin kristityillä lienee kovin erilaisia näkemyksiä.
Lue myös:
Kirkko jäi kahden kysymyksen loukkuun, Liisa Björklund sanoo
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä