Toisinaan elämässä tarvitaan viimeisiä oljenkorsia epäonnistumisen tai katastrofin edessä. Korsien ansiosta emme vajoa, sillä saamme niistä otteen, ne luovat meihin toivoa. Näin Olli Seppälä toteaa Pyhiinvaellus kuntopyörällä -aforismikokoelmansa (Väyläkirjat 2026) saatesanoissa.

Tällaiset oljenkorret voivat Seppälän mukaan olla myös sanallisia kiteytyksiä, sanalaskuja, aforismeja, irtolauseita, ”jostain luettuja tai kuultuja tuoreita (ainakin itselle) oivalluksia, ehkä jopa viiden pennin viisauksia”.

40 vuoden erämaavaelluksen kirkollisessa lehdistössä tehnyt toimittaja jatkaa aforismien muodossa uskonnollista ja eksistentiaalista pohdintaansa.

”Ei jano sillä lähde, että katsoo kaivoon.”

Huomiot ovat paikoin herkullisia:

”Herätyssaarnaaja taistelee omia demoneitaan vastaan. Hänellä on kyky uskotella, että ne ovat myös kuulijoiden kimpussa.”

Sanottavaa on kasautunut niin paljon, että joidenkin sivujen lukeminen on hengästyttävää, jopa tukahduttavaa. Niille on ahdettu lukuisia ajatelmia, jotka eivät aina muodosta ehjää jatkumoa. Kirjoittaja ampuu samanaikaisesti moneen suuntaan, eikä lukijalla ole aina varmuutta siitä, mikä on kohde.

Tämä on toki positiivinen ongelma sikäli, että Seppälä halunnee herättää ajatuksia, ensinnä itsessään. Kirkollisen dogmaattisuuden vastaisena kapinallisena – ”Joka on oikeaoppisin, heittäköön ensimmäisen dogmin” – hän on paikoin ärsyttävän provokatiivinen.

”Aforismit eivät viihdy kirkollisissa piireissä, sillä siellä vilisee fraaseja.”

Itseäni ärsyttivät jotkut ajatelmat, mikä on tietysti elonmerkki siitä, että kirja herätti ajatuksia. ”Armon korostaminen sopii mainiosti laiskalle uskovaiselle.” No ei totisesti…

”Kun Jumalan rakkaus saa ihmisen syleilyynsä, alkaa se muuttaa häntä uskonnon tapakulttuurin mukaiseksi.” No ei todellakaan!

Varmemmaksi vakuudeksi vakaasta pyrkimyksestään pysyä kipakkana kirjoittajana Olli Seppälä huomauttaa:

”Käsin kirjoittava ihminen näyttää rauhalliselta ja vaarattomalta. Älä anna sen häiritä.”

Olli Seppälä: Pyhiinvaellus kuntopyörällä. Aforistisia tekstejä. Väyläkirjat 2026.

Kirja-arvio on julkaistu Askel-lehdessä 7-8/2026.