Uusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla
Paavo Huotarin tarkastettu väitöskirja tutkii sitä, miten syyrialaisen Lukianos Antiokialaisen nimissä kulkeva tekstinkorjailu muutti kreikankielisen Vanhan testamentin sanontaa ja mitkä olivat tekstimuutosten motiiveja.
Kolumni: Eipä tule mieleen toista kertaa, jona kirkkotilan taide olisi vaikuttanut minuun yhtä voimallisesti
Helsingin tuomiokirkon sisätiloissa katosta roikkuu maapalloa kuvaava taideinstallaatio Gaia. Teoksen tavoitteena on saada katsojassa aikaan kokemuksellinen perspektiivimuutos.
Jumala ompi linnamme – Uskonpuhdistuksen marseljeesi ja kansallinen symboli
Taisteluvirsi on saanut herätteensä psalmista 46, mutta ei ole sen käännös eikä mukaelma. Virsi käyttää rajumpaa kieltä.
Kirja-arvio: Pertti Rajalan teos olisi hyvää luettavaa kaikille kristinuskon internet-vihaajille
Rajala onnistuu reilussa sadassa sivussa tiivistämään evankeliumien ytimen, kirkon synnyn ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätoiminnot ihmeellisen selkeästi.
Ylivieskan kirkon tuhopoltto sai Anne Sumelan kiinnostumaan Juhani Rekolan ajattelusta
Anne Sumelan väitöskirja tuo esille aiemmin vähäiselle huomiolle jäänyttä Juhani Rekolan Jumala-käsityksen positiivista puolta.
Pahan kosketus – ihmiskunnalla ei ole pahalle yhtä selitystä
Onko pahuus Raamatun ja kirkon keskeisen tradition mukaisesti seurausta Jumalan vastustajan Saatanan teoista?
Missä on Eden? Sen maantieteelliseen sijaintiin ovat ottaneet kantaa niin Martti Luther kuin modernit tutkijatkin
Eedenin tarkkaa sijaintia ei alkuperäisessä kertomuksessa mainita. Tämä ei ole estänyt teologeja ja historioitsijoita pohtimasta ja tutkimasta asiaa.
Mikael, Gabriel, Rafael, Haniel, Puriel ja Uriel – Enkeleitä on paljon ja heidät tunnetaan monissa uskonnoissa
Mikkelinpäivän nimi viittaa tunnetuimpaan arkkienkeliin. Enkelit toimivat kristinuskon salatussa todellisuudessa.
Boëthius oli viimeinen roomalainen ja ensimmäinen skolastikko – keskiajan älymystön hittikirjan uusi laitos on merkittävä kulttuuriteko
Boëthius, jota juhlallisesti kutsutaan viimeiseksi roomalaiseksi ja ensimmäiseksi skolastikoksi, on monessa mielessä olennainen puuttuva lenkki antiikin filosofisen perinteen ja 500-luvulla korkeintaan nupullaan olevan skolastiikan välillä.
Kirja-arvio: Uutuuskirja syventyy persoonallisen pahan valtoihin
Saatana, Perkele, Kiusaaja, Paholainen. Ainakin näillä nimillä raamatunkäännökset ovat kutsuneet Jumalan vastustajaa.
Mutta mitä se on? Saatana ei ole helppo puheenaihe, ja hänen tekojensa pohtiminen tuo monelle kirkonhenkilölle epätrendikkään olon.