Ensi vuonna 1700 vuotta täyttävä Nikean uskontunnustus on kirkon uskon teräsrunko

Kreikkalaisessa ikonissa on kuvattu keisari Konstantinus ja Nikean ensimmäiseen kirkolliskokoukseen osallistuneet kirkkoisät. Kuva: Public Domain

Nikean uskontunnustus tai Nikealais–konstantinopolilainen uskontunnustus täyttää ensi vuonna 1 700 vuotta. Juhlavuoden johdosta Kirkkohallituksen asiantuntija Tomi Karttunen on kirjoittanut teoksen Nikea 325.

Nikean uskontunnustus eli symboli kantaa nimessään Nikeassa vuonna 325 ja pidemmässä versiossaan Konstantinopolissa vuonna 381 pidettyjen ekumeenisten kirkolliskokouksien pitopaikkojen nimiä. Tässä kirjassa lähdetään liikkeelle näiden synodien kolminaisuusopillisista päätöksistä, mutta dogmihistoriallinen kaari jatkuu itse asiassa myös myöhempiin ekumeenisiin kirkolliskokouksiin, joissa esimerkiksi muotoiltiin oppi Kristuksen kahdesta luonnosta.

Niinpä kirjassa käsitellään kaikki seitsemän ekumeenista kirkolliskokousta ja niiden tekemät päätökset: Nikea vuonna 325, Konstantinopoli vuonna 381, Efeso vuonna 431, Khalkedon vuonna 451, Konstantinopoli II vuonna 553, Konstantinopoli III eli Trullo vuosina 680–681 sekä Nikea II vuonna 787.

Kirja jakautuu johdantoon ja sen jälkeen kolmeen pääosaan. Johdannossa luodaan katsausta kirkon yhteiseen uskoon, siihen, ”mitä aina, kaikkialla ja kaikki ovat uskoneet”. Mitä on uskon katolisuus ja millä tavalla jatkuvuus ja opin kehitys ovat näkyneet luterilaisuudessa, katolisuudessa ja ortodoksisuudessa.

Varsinaisessa ensimmäisessä pääosassa pohdiskellaan sitä, missä mielessä varhaiskirkon kirkolliskokoukset ovat kirkon yhteisen päätöksenteon resurssi. Mitä synodaalisuus on ollut ja mitä se muuttuvassa maailmassa voisi olla. Sitäkin pohditaan, mikä on Rooman piispan eli paavin eli ”lännen patriarkan” virka ekumeenisena haasteena.

Tomi Karttunen: Nikea 325. Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla. Väyläkirjat 2024, 254 s.

KIRJAN TOINEN ja laajin osa onkin sitten seitsemän ekumeenisen kirkolliskokouksen tapahtumien, sisällön ja päätöksien hyvinkin yksityiskohtaista läpikäymistä. Näiden kokouksien suuret kysymykset ovat kirjan pääosan otsikon mukaisia: kolminaisuusoppi ja kristologia apostolisen uskon kiteytyminä.

Sivut Nikean vuoden 325 kokouksesta Nikean toiseen kirkolliskokoukseen vuonna 787 ovat lyhyesti sanottuna kirkon opinmuodostuksen teologisen sisällön ravitsevaa ja rukiista leipää. Usein hieman hatarasti tunnettu 500-, 600- ja 700-lukujen opillinen kehitys avautuu sekin tästä kirjasta.

Yleisesti ottaen kristikunnan ja sen opillisen kapasiteetinkin painopiste oli noina menneinä vuosisatoina selkeästi idässä. Mutta kirja muistuttaa, että länsikin paaveineen oli prosesseissa mukana.

Jos kirkon oppia koskeva keskustelu tuntuu nykyisin repivältä ja dramaattiseltakin, muistuu Karttusen tekstiä lukiessa mieleen myös, miten teologisesti syvistä juoksuhaudoista käsin vastapuolta noissa vanhoissa kirkolliskokouksissa tähtäiltiin. Nihil sub sole novum. Ei uutta auringon alla.

Kokonaisuuden omaksumista helpottaa kirjan kolmas osa, jossa on yhteenveto ja arviointi ekumeenisten kirkolliskokousten merkityksestä.

Uskontunnustuksen kehittyminen on kiehtova ja ajatuksia herättävä dogmihistoriallinen matka antiikin ajan lopun ja varhaiskeskiajan alun vuosisadoille. Sivutuotteenaan se on myös kertomus siitä, kuinka Rooman keisarit ymmärsivät kirkon suuren merkityksen ja osallistuivat usein taustalla asiaa seuraten kirkon isien teologiseen työhön.

EKUMEENISTEN SYMBOLIEN rakentuminen oli pitkä ja perusteellinen teologinen prosessi. Sen tunteminen on tänäänkin varsinkin teologeille välttämätöntä ammatillista sivistystä, mutta myös muille asiasta kiinnostuneille hyödyllistä luettavaa.

Kirjan esipuheessa kirjoittaja toteaa, että ”suomen kielellä ei ole kirjoitettu kokoomateosta ekumeenisten kirkolliskokousten historiasta ja teologiasta”. Mutta tässä se nyt on. Keskeisistä ja ajattoman tärkeistä perusasioista kirjoitettu kirja ansaitsee lukijoidensa huomion.

Kirjan lopussa on hyödyllinen kirjallisuusluettelo.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKun lapsuudenperhe hajosi, seurakunnasta tuli tärkeä yhteisö Kangasniemen tuoreelle kirkkoherralle Ville Tikkaselle
Seuraava artikkeliTv-vinkki: Kolmas mies ei ole menettänyt vähääkään ilmaisuvoimastaan

Ei näytettäviä viestejä