Suomeen saatiin viime sunnuntaina ilouutisia, kun Aalto Works -sarja hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi.

Uutinen oli merkittävä asia myös Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, jonka kirkoista kaksi on mukana sarjassa. Ne ovat Kolmen ristin kirkko Imatralla (1958) sekä Lakeuden risti Seinäjoella (1960).

Kaikkiaan sarjassa on mukana kolmetoista Aalto-kohdetta eri puolilla Suomea. Ne edustavat kuitenkin vain murto-osaa Aaltojen Suomeen suunnittelemista rakennuksista.

Niinpä moni onkin herännyt pohtimaan, miksi jokin tietty Aalto-kohde puuttuu listalta.

Kirkoistakin listan ulkopuolelle jäi kaksi. Toinen niistä on Aallon uran varhaisvaiheiden työ Muuramen kirkko (1929) ja toinen vasta Alvar Aallon kuoleman jälkeen valmistunut Ristinkirkko Lahdessa (1978).

ESITYKSEN VALMISTELUSTA vastasi opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen ICOMOS: ry:n ja Aalto kohteiden omistajien kanssa.

Valmistelussa mukana ollut Museoviraston yliarkkitehti Jonas Malmberg toteaa, että sarjan kohdejoukko on herättänyt jonkin verran mielenkiintoa.

Nimenomaan kirkkoja koskevia kysymyksiä ei kuitenkaan ole tullut, Alvar Aalto -säätiön viestinnästä kerrotaan.

Jonas Malmberg vastasi Kotimaan kysymyksiin sähköpostitse. Hän kertoo, että sarja valikoitui modernin ihmisläheisen arkkitehtuurin teeman ympärille. Jokainen rakennus tai rakennusryhmä tuo teemaan oman lisänsä.

Kolmen ristin kirkko sai jo valmistuttuaan maailmanlaajuista huomiota. Se oli Malmbergin mukaan myös Suomen mittakaavassa aikanaan uraauurtava voimakkaalla arkkitehtuurimuodollaan.

Kirkossa on näkyvissä myös tuolloin ajankohtainen ajatus ”työkirkosta”, jossa on monipuoliset tilat seurakunnan eri toiminnoille.

ON SIIS selvää, miksi Kolmen ristin kirkko on mukana listalla. Mutta miksi Muuramen kirkko ja Lahden Ristinkirkko jäivät sen ulkopuolelle?

Syynä on se, että jokaista rakennustyyppiä tai käyttötarkoitusta listalle on valittu mukaan vain yksi.

Seinäjoen Lakeuden risti ei ole mukana itsenäisenä kohteena vaan osana Aalto-keskusta. Kirkon lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaupungintalo, kirjasto, seurakuntakeskus, virastotalo, teatteri ja kansalaistori.

Lisäksi sarjaan valitut kohteet rajattiin moderniin arkkitehtuuriin. Niinpä Aallon varhaiset, tyyliltään klassistiset rakennukset jätettiin sen ulkopuolelle.

Malmberg toteaa kuitenkin näkevänsä maailmanperintöstatuksen tunnustuksena Aaltojen arkkitehtuurille, suunnittelufilosofialle ja ajattelulle kokonaisuudessaan.

– Siten se on tavallaan yhteinen kaikille kohteille, vaikka vain osa on kohdejoukossa.

Lue myös:

Kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi

Petäjäveden vanhan kirkon vierailukeskuksen rakentaminen pääsee alkamaan syksyllä

Alvar Aalto suhtautui kriittisesti dogmeihin niin arkkitehtuurissa kuin uskossa

Ilmoita asiavirheestä