Kuvassa hohtavat tuhannet kullanväriset lasiputket. Niistä muodostuu kulmikkaita geometrisiä kuvioita ja kuvioista näyttävä himmeli. Ei ihme, että himmeliä kannatteleva Oulun ortodoksinen piispa Elia kuvailee sitä some-päivityksessään himmelien Rolls-Royceksi.
Metropoliitta Elia sai himmelin viime viikolla lahjana Oulun luterilaisen tuomiokirkkoseurakunnan himmelipiiriltä. Aiempina vuosina samat tekijät ovat lahjoittaneet himmelin myös presidentti Sauli Niinistölle, arkkipiispa Tapio Luomalle ja Oulun piispa Jukka Keskitalolle.
Himmelipiiri sai alkunsa neljä vuotta sitten oululaisen Kari Kiskon aloitteesta. Kisko kiinnitti huomiota siihen, ettei Oulun tuomiokirkossa ole himmeliä, ja ehdotti tuomiorovasti Satu Saariselle, että sellainen voitaisiin tehdä.
– Satu sanoi, että sehän on hieno idea. Siitä se lähti, Kisko kertoo.
Lisää innokkaita tekijöitä himmelipiiriin löytyi Oulun seurakuntien Rauhan Tervehdys -lehdessä julkaistun ilmoituksen avulla. Oulun tuomiokirkkoon tehdyn himmelin jälkeen ryhmä on päättänyt himmelin saajan tai saajat yhdessä.
Tänä vuonna himmeleitä tehtiin kaksi, toinen piispa Elialle ja toinen Ukrainan suurlähetystöön. Kumpaakin himmeliä luovuttamassa ollut Kisko kuvailee kohtaamisia lahjansaajien kanssa lämpimiksi. Erityisen vaikuttava oli vierailu Ukrainan suurlähetystössä.
– Lähetystösihteeri kertoi meille omakohtaisia kokemuksia sodasta. Siinä kostui silmät, kun tarinoita kuuntelin.
Lähetystösihteeri kertoi meille omakohtaisia kokemuksia sodasta. Siinä kostui silmät, kun tarinoita kuuntelin.
ENSIMMÄISEN HIMMELINSÄ Kari Kisko teki jo 40 vuotta sitten. Sen jälkeen harrastukseen tuli pitkä tauko, kunnes Kisko innostui himmeleistä jälleen Oulun yliopistossa opiskelijoille pitämiensä kurssien myötä. Kisko on koulutukseltaan tekniikan tohtori, ja hän on opettanut yliopistolla muun muassa mekaniikkaa.
– Himmelihän on ristikkorakenne. Näin se opiskelu vaikutti, hän nauraa.
Nykyään Kisko käyttää materiaalina tshekkiläisiä askarteluun tarkoitettuja onttoja lasiputkia, jotka kiinnitetään toisiinsa metallilangan avulla. Hän on tehnyt myös perinteisiä olkihimmeleitä. Materiaalina olki on kaunis, kevyt ja hauras.
– Nykyään kunnon olkia on vaikea saada. Monet perinteisten himmeleiden tekijät kasvattavat oljet itse, hän sanoo.
Lasikaan ei tietysti kestä kovaa käsittelyä. Kisko kertookin, että yksi työläs vaihe himmelin rakentamisessa on sille sopivan pakkauksen valmistaminen. Varovaisuudesta huolimatta kaksi kertaa on käynyt niin, että himmeli on vaurioitunut kuljetuksessa.
– Parhaimmissa on ollut noin 5 000 putkea. Jos sitä väärästä kohdasta nostaa, niin silloin saattaa käydä huonosti.
Yksittäisen hajonneen lasiputken voi onneksi vaihtaa ehjään.
HIMMELEISSÄ KARI Kiskoa kiehtoo sekä tekeminen että lopputulos. Himmeliä tehdessä saa olla luova ja pääsee ratkaisemaan myös ongelmia. Helppoa työ ei ole.
– Jokaisessa projektissa on aina omat riskinsä ja monta mahdollisuutta mennä pieleen.
Erityisesti ryhmässä himmelin rakentaminen on silti hauskaa. Kisko kertoo, että samalla puhutaan paljon ja jaetaan isojakin asioita omasta elämästä.
– Suuri palkinto on tyytyväisyys siitä, että porukka on tehnyt työn ja se on onnistunut. Nyt ryhmässä on erittäin hyvät tekijät, kiitos kuuluu tälle porukalle, Kisko sanoo.
Oulun tuomiokirkkoseurakunnan himmelipiirin lisäksi Kisko on tehnyt himmeleitä myös muissa seurueissa. Aivan itsekseen avaruuslennoista kiinnostunut Kisko teki himmelin kosmonautti Valentina Tereshkovalle, joka on ensimmäinen avaruudessa käynyt nainen. Ruotsin kuninkaalle Kaarle XVI Kustaalle sekä Ruotsin suurlähetystöön Kisko teki himmelin yhdessä oululaisten ja raisiolaisten koululaisten kanssa.
Viime vuonna valmistui himmeli tohtori Jenni Haukiolle. Sen Kisko teki Haukiolle väitöslahjaksi yhdessä kahden muun tohtorin kanssa. He olivat kulttuurihistoriasta väitellyt Satu Saarinen ja kasvatustieteestä väitellyt Marjut Lehti-Laakso.
– Kun kuulin, että Jenni Haukio väittelee, otin heti yhteyttä heihin. Kolmestaan päätimme, että teemme Haukiolle himmelin ja samalla käymme läpi omia väitöskirjatuntemuksiamme, Kisko kertoo.
Jenni Haukiolle Kisko teki himmelin väitöslahjaksi yhdessä kahden muun tohtorin kanssa. Samalla tekijät kävivät läpi omia väitöskirjamuistojaan.
Haukion himmelissä kaikkein vaikeinta oli löytää himmelin keskelle sopiva pieni tohtorinhattu.
– Etsin sellaista kymmenistä kaupoista Ruotsia ja Tanskaa myöten. Lopulta hattu löytyi Oulusta. Oulun Tietomaassa oli myynnissä kaksi kappaletta. Ostin ensin yhden, mutta kävin seuraavana aamuna äkkiä ostamassa sen toisenkin siltä varalta, että ensimmäiselle olisi käynyt jotain.
Kotonaan Kari Kiskolla on kaksi pientä itse tehtyä himmeliä. Itselleen hän ei niitä aio kuitenkaan enää tehdä.
– Varsinkin vaimo on sitä mieltä, että ei enää yhtään himmeliä, ainakaan kotiin, Kisko nauraa.
Himmeliprojektit jatkuvat, ja uusien himmeleiden suunnittelu on jo alkanut.