Hengellisen ohjauksen tavoitteena on, että ihmisen Jumala-suhteessa tapahtuisi syvenemistä ja hänen emotionaalinen suhteensa Jumalaan vahvistuisi, määrittelee Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteeri, pastori Jaana Räntilä.
Hengellisen ohjauksen perinne juontaa kauas kirkon historiaan, mutta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa se on toteutunut vaihtelevasti.
Räntilän mukaan hengellisen ohjauksen ohella ylipäätään sielunhoito on jäänyt luterilaisessa kirkossa paitsioon.
– Sitä harjoitetaan lähinnä erityistyömuodoissa, kuten perheneuvonnassa ja sairaalasielunhoidossa sekä myös diakoniassa. Sen sijaan muuten sielunhoidon aktiivinen tarjoaminen on kirkossamme aika vähäistä.
Räntilän mielestä luterilaisuudessa kilvoittelun ja uskossa kasvamisen kysymykset ovat jääneet jossain määrin taka-alalle.
– Kun kaikki on armoa, on ehkä luovuttu siitä ajatuksesta, että hengellisen elämän suhteen voisi olla myös päämäärätietoinen. Kilvoittelu ja hengellisen elämän kasvuun tähtäävät uskonnonharjoittamisen muodot on voitu liittää muihin kirkkokuntiin, esimerkiksi katolilaisuuteen, ortodoksisuuteen ja ehkä myös vapaisiin suuntiin.
Hengellisessä ohjauksessa ihminen tarkastelee ja jäsentää uskonkysymyksiä, elämäänsä ja hengellistä matkaansa kahden kesken ohjaajan kanssa, ohjaajan vetämässä vertaisryhmässä tai ohjatussa retriitissä.
Hengellinen ohjaus on tarkoitettu niin kirkon työntekijöille kuin seurakuntalaisille. Hengellisenä ohjaajana voi toimia pappi, seurakunnan muu työntekijä tai yhtä lailla joku muu kristitty.
Kirkossa on toiminut muutamien vuosien ajan eri hiippakuntien, Kirkkohallituksen ja Hiljaisuuden ystävien edustajista koostuva hengellisen ohjauksen verkosto.
Siinä pohditaan ydinkysymyksiä: mitä hengellinen ohjaus on, onko sitä ja pitäisikö sitä olla meidän kirkossamme sekä millä tavalla asiaa voisi mahdollisesti kirkossa edistää.
– Kehitysaskelia on jo otettu. Esimerkiksi meillä Helsingin hiippakunnassa on päätetty rakentaa yhdessä suurten seurakuntayhtymien ja Hiljaisuuden ystävät ry:n kanssa koulutus, josta saadaan jatkossa työhönsä sitoutuneita hengellisiä ohjaajia.
Lue aiheesta laajemmin
Kotimaa Prosta
.
Kuva: Markku Pihlaja