Mikkelissä muistettiin eilen keskiviikkona yhtä puolustusvoimien kirkollisen työn historian merkkipäivää. Tasan 75 vuotta aikaisemmin 26.10.1941 luovutti marsalkka Mannerheim ensimmäiselle kenttäpiispalle Johannes Björklundille kenttäpiispan ristin.
Pieni juhlahetki vietettiin Mikkelin Klubissa, samassa tilassa, jossa alkuperäinen ristin luovuttaminen sodan aikana tapahtui. Marsalkka Mannerheim käytti samaa paikkaa yleensäkin vieraittensa kestitsemiseen.
Tilaisuudessa olivat läsnä Mikkelin piispan Seppo Häkkisen kutsumina kenttäpiispa Pekka Särkiö, Mikkelin emerituspiispa Voitto Huotari, emerituskenttäpiispa ja Lapuan emerituspiispa Jorma Laulaja sekä joukko mikkeliläisiä kirkon ja puolustusvoimien edustajia.
Puheenvuorossaan piispa Häkkinen muistutti Mannerheimin sanoista kenttäpiispa Björklundille.
– Olen täysin tietoinen tämän työn laajuudesta, huolimatta siitä että tulokset, pintapuolisesti katsottuina, tulevat sangen vähän näkyviin eivätkä tällöin aina pääse täyteen arvoonsa, Häkkinen totesi.
– Mutta sen työn merkitys, jota armeijan kenttäpapit ovat tehneet ja yhä edelleenkin tekevät, täytynee olla selvä jokaiselle ajattelevalle ihmiselle, ja niinpä voimmekin havaita merkitykselliset tulokset puolustusvoimiemme sisäisessä yhtenäisyydessä – siinä voimakkaassa uskossa ja luottamuksessa, joka on saanut armeijamme vieläpä toivottomissakin tilanteissa ponnistamaan kaikkensa, Häkkinen siteerasi Mannerheimin 75 vuoden takaista puhetta, hän sanoi siteeraten Mannerheimin 75 vuoden takaista puhetta.
Häkkinen totesi omasta puolestaan, että yhteistyö puolustusvoimien ja kirkon välillä on toiminut hyvin.
– Yhtenä osoituksena siitä on se tuki, jota seurakunnat ovat viime vuosina saaneet valmiussuunnittelun avuksi. Yhteistyötä on myös jäntevöitetty sopimuksin. Kiitos kuuluu myös teille kenttäpiispoille, jotka kukin vuorollanne olette tästä yhteistyöstä osaltanne vastanneet.
Häkkinen totesi siitä, että kenttäpiispanristin luovuttaminen 75 vuotta sitten on historian pieni yksityiskohta.
– Tuolla pienellä historian kuriositeetilla on kuitenkin tärkeä viestinsä meidän aikaamme, hän päätti puheensa.
Osa sota-ajan piispoista vierasti kenttäpiispa-termiä
Kenttäpiispa Pekka Särkiö mainitsi omassa puheenvuorossaan, miten Mannerheimin kehotuksesta jo keväällä 1918 luotiin valkoiseen armeijaan sotilaspapisto. Sen ohjesääntö vahvistettiin huhtikuussa 1918.
{kuva_90369882-d1b5-4b0f-9309-6fa5127ca02a}
Särkiö kertasi lyhyesti kenttäpiispan viran syntyprosessin. Taustalla oli kansainvälisiä esikuvia, mutta asiaan vaikuttivat suuresti talvisota ja siinä sotilaspapiston työstä saadut kokemukset
– Varsinkin kaatuneiden huolto ja sotilassielunhoito osoittautuivat tärkeiksi talvisodassa taistelleille joukoille, Särkiö sanoi.
Sotilaspapiston asemaa haluttiin talvisodan jälkeen parantaa vahvistamalla kirkollista työtä johtaneen sotarovastin asemaa.
Presidentti Risto Ryti antoi sotarovasti Björklundille kenttäpiispan arvonimen jo heinäkuussa 1941. Kirkkolakiin kenttäpiispuus tuli saman vuoden syksyllä. Varsinaisesti kenttäpiispan virka perustettiin puolustusvoimiin vasta tammikuussa 1943.
Kenttäpiispalla ei sodan aikana ollut eikä edelleenkään ole hiippakuntaa. Särkiö totesi varsinkin korkeakirkollisesti suuntautuneiden sota-ajan piispojen, esimerkiksi Aleksi Lehtosen, suhtautuneen tästä syystä varauksellisesti kenttäpiispa-nimityksen käyttöönottoon.
Kenttäpiispuus on Särkiön mukaan kuitenkin ollut Suomen olosuhteissa oikea ja toimiva ratkaisu.
– Jos vaihtoehtona olisi ollut alueellisia sotilashiippakuntia, se olisi voinut hajottaa kirkon yhtenäisyyttä. Kirkon sisälle olisi silloin tullut eräänlainen vieras elementti. Nyt kaikki sotilaspapit kuuluvat alueellisiin perustein hiippakuntiin, mutta ovat viranhoidossaan kenttäpiispan kaitsennan alaisia. Nykyinen järjestely osoittaa sen, että kansankirkko ja puolustusvoimat tarvitsevat ja tukevat toisiaan, Pekka Särkiö sanoi.
Kenttäpiispa on puolustusvoimien virka, mutta kenttäpiispa on myös kirkollis- ja piispainkokouksen jäsen.
Kenttäpiispa ei vihi papiksi, mutta hänellä on myös selkeästi piispallisia tehtäviä. Hän esimerkiksi vahvistaa kirkollisia kirjoja, kuten Sotilaan virsikirjan, ja antaa ohjeita kenttäehtoollisen toimittamisesta.
Nykyinen kenttäpiispa Pekka Särkiö on järjestyksessä seitsemäs kenttäpiispa.
Puolustusvoimien palveluksessa on tällä hetkellä kenttäpiispa ja 25 sotilaspappia. Lisäksi työssä on mukana toistakymmentä pappia, jotka tekevät sotilaspapin töitä osa-aikaisesti.
Kuvat: Jussi Rytkönen
Lue myös:
Kenttäpiispa Särkiö: ”Toivon seurakuntien huomioivan erityisesti hiljaiset veteraanit”