Hämeen linnan kolmannessa kerroksessa on kirkkosali, jonka ikkunoista avautuu näkymä Vanajavedelle. Salissa pääsee oikeuksiinsa 1500-luvun alkupuolelta peräisin oleva kookas tamminen Someron alttarikaappi, jonka rinnalla seinällä on krusifiksiin kuulunut 1200-luvun Vanajan Kristus.
Alttarikaapin värit loistavat ja kultaiset taustat hohtavat keväällä valmistuneen konservoinnin ansiosta. Kolmiosaisen alttarikaapin keskiosassa on ilmestyskirjan Maria, jolla on sylissään alaston lapsi. Alttarikaapissa Maria on kuvattu, kuten taiteessa usein, pukeutuneena siniseen ja kultaan, jotka olivat arvokkaimpia värejä. Kruunattua Mariaa ympäröivät säteet ja enkelit, jotka kantavat kristuksen haavoja.
Vitriinillä suojattu alttarikaappi on erittäin huolellista ja yksityiskohtaista työtä. Se kertoo katsojalle tarinoita ja ruusukkohartauden teemoja. Alttarikaappi on valmistettu Pohjois-Saksan tai Pohjois-Puolan alueella, mutta kaikista vaiheista ei tiedetä. Se on hankittu kokoelmiin Someron kirkosta 1872.
Lisää veistotaidetta on esillä sakaristossa, jossa on neljä puupyhimystä Hämeen kirkoista: Madonna (1460–1470) Akaan kirkosta, Pyhä Anna itse kolmantena (1400-luvun jälkeen) Sääksmäen kirkosta, Pyhä Olavi (1200-luvun lopusta, 1300-luvun alusta) Kalvolan kirkosta sekä Pyhä Birgitta (1500-luvun alusta) Vanajan kirkosta.
1200-LUVUN LOPULLA rakennetun linnan historian aikana huoneilla on ollut eri käyttötarkoituksia. Linnan nykyinen ulkoasu on vuodelta 1520, ja kolmannen kerroksen kirkkosalin lisäksi linnassa on muitakin kirkollisia tiloja. Linnanpihalta oven takaa alakerroksesta löytyy alun perin pieni katolinen kappeli, jonka käytöstä luovuttiin 1500-luvulla, mutta jota nykyään käytetään kirkollisiin tilaisuuksiin.
Toisessa kerroksessa sijaitsevat taas linnan merkittävimpiin huoneisiin kuuluvat Kuningattaren kamari ja Kuninkaansali, jotka oli yhdistetty toisiinsa ja muutettu kirkkotilaksi linnan toimiessa vankilana. Tämä kirkko purettiin vuoteen 1958 mennessä. Nykyään Kuningattaren kamarissa on näytteillä 1500-luvun lopun tai 1600-luvun alkupuolen gobeliini. Toinen tekstiili on esillä kirkkosalin eteisessä.
Hämeen linnan kirkkosali oli käytössä kirkkona. Linnan tulipalo vuoden 1659 kesällä tuhosi kirkon, ja vuonna 1666 valmistui pieni puukirkko. Vuonna 1639 kaupunkioikeudet saanut Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi linnan kupeessa, kunnes se siirrettiin uuteen paikkaan. Hämeenlinnan kirkko valmistui 1798.
Linnan kolmannen kerroksen tiilinäyttelystä selviää Hämeen linnan yhteys läheiseen Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon. Hämeen linna, Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Turun tuomiokirkko ovat Suomen ainoat varsinaiset keskiaikaiset tiilirakennukset. Käynnin kruunaa linnanpiha, jonka koristelu on Suomessa harvinainen.
Lue myös:
Sinebrychoffin taidemuseon näyttely esittelee antiikin sankareista kertovaa taidetta
Ilmoita asiavirheestä