Kotimaa seurasi tänäkin kesänä herätysliikkeiden suurimpia kesäjuhlia. Kaikilla niillä sivuttiin liikkeen kirkkosuhdetta. Kahdessa liikkeessä painotetaan yhteyttä, yksi koittaa vielä sopuisaa vaikuttamista ja neljäs näyttää jo kuopivan lähtökuopissa.
Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat avattiin kesäkuun viimeisenä perjantaina Kauhavalla veisaamalla Suvivirsi yhteen ääneen.
Järjestäjien mukaan virsivalinta ei ollut kannanotto keväällä roihahtaneeseen Suvivirsi-keskusteluun vaan perinteen mukainen aloitus. Ponteva veisuu ei kuitenkaan jättänyt epäselvyyttä: tässä porukassa arvostetaan Suvivirren veisaamista.
Suviseuroissa juhlistettiin tänä vuonna 120-vuotista taivalta. Avauspuheen pitänyt SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Valde Palola totesi, että perinne jatkuu vahvana.
– Saamme edelleen kokoontua kuulemaan Jumalan sanaa ja vahvistumaan uskossa.
Palola ei puheessaan suoraan viitannut keskusteluun herätysliikkeiden asemasta kirkossa mutta korosti, että seurakunta on yksi ja yhteinen aivan kuten kirkon uskontunnustuksessakin lausutaan.
Kävijöitä Suviseurat kerää kristillisistä kesäjuhlista ylivoimaisesti eniten. Suosituimpana päivänä eli lauantaina paikalla oli samanaikaisesti arviolta 85 000–90 000 ihmistä.
SLEYN EVANKELIUMIJUHLAA vietettiin samana viikonloppuna Sastamalassa Karkun evankelisella opistolla. Sunnuntaina päättyneessä juhlassa oli järjestäjien mukaan 12 000 käyntiä.
Perjantaina ennen avajaisia opiston salissa järjestettiin seminaari, jossa Sleyn johto avasi liikkeen suhdetta kirkkoon.
Lähetysjohtaja Ville Auvinen painotti lähetystyön pysyvän liikkeen DNA:ssa vaikka Sley ei tulevaisuudessa olisi enää kirkon lähetysjärjestö. Aseman menetyksellä olisi kuitenkin iso merkitys taloudellisesti. Auvinen väläytti ulkomaisen rahoituksen hakemista. Hänen mukaansa asema kirkon lähetysjärjestönä sulkee pois osan mahdollisista rahoittajista.
Kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen sanoi omassa puheenvuorossaan, etteivät herätysliikkeet ole yhdistymässä, mutta yhteistyö tiivistyy.
Hän pohti, voisivatko liikkeen jäsenet olla entistä aktiivisempia seurakuntien luottamustoimissa. Yleisöä kannustettiin asettumaan ehdolle syksyn seurakuntavaaleissa.
– On asioita, joissa ei voi tehdä kompromisseja. Jos messuyhteisöjä tukahdutetaan, virtaava vesi löytää uomansa. Jos sitä ei löydy kirkon sisältä, niin sitten ulkopuolelta, Tarvainen sanoi.
Piispa ei ollut mukana Tampereen hiippakunnan alueella järjestetyssä juhlassa. Kotimaa kysyi toiminnanjohtaja Tom Säilältä, kutsutaanko piispa jatkossa Evankeliumijuhlaan. Hän vastasi, että ei ainakaan siinä tapauksessa, jos hiippakunnan piispana on nainen.
KANSANLÄHETYSPÄIVIÄ VIETETTIIN heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Hausjärven Ryttylässä. Tapahtuma veti hieman yli 12 000 osallistujaa.
Lauantaina Kansanlähetyksen tulevaisuutta luotaavan Polttopisteessä-puheenvuoron piti poikkeuksellisesti kaksi eri henkilöä. Ennen toiminnanjohtaja Daniel Nummelaa puhujalavalle nousi Kansanlähetyksen nuorisotyönjohtaja Toni Kokkonen. Hän toi puheessaan esiin, miten taloudellisesti vahva ja riippumaton Kansanlähetys olisi parasta mitä kansankirkko voisi saada.
– Jos olet kuten minä ja marmatat kansankirkon piispoista ja siitä, miten kirkossa asiat menevät alamäkeen, niin nyt meidän olisi aika ryhdistäytyä.
– Vähintään 50 euroa kuukaudessa Kansanlähetykselle tarkoittaa, että ainakin sinä teet osasi sen eteen, että täällä on valot päällä ja evankeliumi kuuluu 60 vuoden päästä, Kokkonen haastoi yleisöä.
Omassa puheessaan Daniel Nummela sanoi, ettei periksi saa antaa, sillä kyse on Raamatun arvovallasta. Nummelan mukaan ”uudet opit” hajottavat kirkon.
Puheensa jälkeen Nummela sanoi Kotimaalle, että pallo on nyt kirkolla.
– Jos kirkon puolella ei tapahdu muutosta, niin repeäminen jossakin vaiheessa tapahtuu. Konservatiivisten herätysliikkeiden välillä tästä asiasta on yhteinen ymmärrys. Toki toiset ovat kannanotoissaan varovaisempia, toiset avoimempia.
HERÄTTÄJÄJUHLAA VIETETTIIN Ylivieskassa samana viikonloppuna kuin Kansanlähetyspäiviä. Kävijöitä juhlilla oli kaikkiaan 16 000.
Sunnuntain juhlamessussa Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, hiippakuntadekaani Terhi Kaira käsitteli saarnassaan myös herätysliikkeiden roolia kirkossa. Kairan mukaan elämme aikaa, jossa kuva kirkosta kristittyjen yhtenä joukkona on hämärtynyt.
Luottamus vaikuttaa hänestä haurastuneen ja yhteys rakoilee. Samalla hengellinen jyrkkyys valtaa alaa. Monessa kohdin keskustelun luonne on muuttunut identiteettikamppailuksi.
– Kiistellään siitä, millainen kirkon tulisi olla, miten ihmisten pitäisi uskoa ja elää. Aina kyse ei ole edes sisällöstä, vaan vallasta, määrittelyvallasta. Tällöin keskustelu kiertyy siihen, kuka on oikeassa, Kaira sanoi saarnassaan.
Hän muistutti, että herätysliikkeet ovat kirkon historiassa herättäneet ihmisiä pohtimaan elämänsä suuntaa. Ne ovat johdattaneet seurapenkkiin mutta myös seurakunnan yhteyteen ja yhteiseen ehtoollispöytään.
Näin ne ovat Kairan mukaan rakentaneet kirkkoa ja edistäneet Jumalan valtakuntaa. Kaira huomautti myös, että päivän evankeliumi muistuttaa, että kirkko ei rakennu näkemyksillemme tai yksimielisyydellemme.
– Tämän ajan kiusaus on eristäytyminen. Kun näkemykset eriytyvät, syntyy houkutus vetäytyä omaan ryhmään, omaan kuplaan, etsiä varmuutta ja totuutta omasta porukasta. Uskon, että kirkosta eriytyminen tai kirkossa eristäytyminen eivät ole ainoita vaihtoehtoja, Kaira sanoi.
Lue myös:
Kansanlähetyspäivillä tulevaisuuteen katsottiin kahden kärjen taktiikalla
Suviseurat Kauhavalla avattiin perinteiseen tapaan veisaamalla Suvivirsi
Sleyn johto väläytti tulevaisuutta liikkeestä kirkon ulkopuolella
Ilmoita asiavirheestä